Poikkeusaika on ollut epäreilu tapahtuma-alan freelancereille ja nyt alalla pelätään tekijöiden katoa: "Vuonna 2019 maksoimme lähes 300 ihmiselle palkkaa, vuonna 2020 ehkä 30:lle"

Suuret tapahtumat vaativat suuren määrän tekniikkaa, mikä taas vie suuren määrän tilaa. Akun Tehdas on vaikeuksista huolimatta onnekkaassa asemassa, sillä kiinteistö on konsernin oma, pohtii myyntijohtaja Ahti Impola. Kilpailija joutui irtisanomaan varastonsa, kun vuokranantaja ei suostunut hyvityksiin. ”Ihmiset ovat tilanteessa, jossa he joutuvat myymään autojaan ja laitteitaan.” Kuva: Rami Marjamäki

Reilun 4 200 asukkaan kunnassa noin kymmenkertaisen määrän väkeä vetävää, viikon mittaista Kaustisen kansanmusiikkijuhlaa sanotaan myös vuoden 13. kuukaudeksi. Kuva: Krista Järvelä

Teivon raviradan kupeessa Ylöjärvellä sijaitsee varasto täynnä tavaraa. Valtavat kaiuttimet on suunniteltu toistamaan ääntä suurille yleisöille, mutta yli vuoteen niistä ei ole kuulunut pihaustakaan.

Täällä jos missä odotetaan maailman palaamista raiteilleen. Akun Tehdas on Eppu Normaali Oy:n omistama, kotimainen tapahtumajärjestäjä.

Se tehtailee Pori Jazzin, Ruisrockin ja Raumanmeren juhannuksen kaltaisten yleisötapahtumien päälavojen teknisen toteutuksen.

Kun maailma vielä oli raiteillaan, Akun Tehdas työllisti 30 ihmistä ja jopa 200 freelanceria. Sitten rysähti. ”Vuonna 2019 maksoimme lähes 300 ihmiselle palkkaa. Vuonna 2020 ehkä 30:lle”, kuvailee myyntijohtaja Ahti Impola.

Tapahtumateollisuuden teettämien selvitysten mukaan alan yritysten liikevaihdot ovat maaliskuun 2020 jälkeen pudonneet 80–95 prosenttia. Toimiala menetti viime vuonna arviolta 1,9 miljardia eroa.

Erityisesti freelancereiden tilanne huolestuttaa Impolaa. ”On ihan hädässä olevia friikkuja, jotka olivat aiemmin täystyöllistettyjä.” Huolestuttavaa on myös väen kaikkoaminen alalta. ” Antti Tuiskun mönkään menneet suunnitelmat ovat pieni pisara meressä.”

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on laatinut exit-suunnitelman tapahtuma-alan koronarajoitusten purkamiseksi.

Ehdotuksen mukaan kesä­tapahtumia voitaisiin järjestää, jos ilmaantuvuusluku painuu useilla alueilla kahden viikon ajalta alle 50 tapaukseen sataatuhatta asukasta kohden. Siihen on matkaa: nyt koko Suomen ilmaantuvuusluku on 170.

”Valitettavasti vielä nyt virusmuunnosta esiintyy niin paljon, että on vaikeaa ennustaa, milloin pääsisimme palaamaan normaalimpaan aikaan”, kertoo ylijohtaja Riitta Kaivosoja OKM:stä.

Toiveena on, että rokotekattavuus laajenee ja tautitilanne helpottaa. Silloin kesätapahtumia voitaisiin järjestää jo kenties kesäkuun puolella.

Impola luottaa terveysviranomaisten ammattitaitoon ja toivoo, että voimavarat keskitetään rokotteisiin.

”Sillä tästä suosta noustaan. Vauhti pitäisi saada kasvamaan moninkertaiseksi.”

Työ kesän tapahtumien eteen alkaa jo loka–marraskuussa. Jos tapahtuma perutaan, suunnittelutyöhön käytetty aika ja raha on menetetty.

Kesän ensimmäisestä isosta peruutuksesta ilmoitti Sideways-festivaali, mutta Impola ei usko sen jäävän ainoaksi. Akun Tehtaan tekijät eivät saa peruutuksista korvausta.

Tilanne on ollut niin uusi, ettei sopimuksissa ole osattu huomioida pandemian kaltaista katastrofia. ”Jatkossa se tulee siirtymään sopimuksiin.”

Erityisen epäreilu nykyinen tilanne on hänen mukaansa freelancereille. ”He ovat ihmissaastaa päättäjien silmissä, kukaan ei ole ottanut heitä huomioon.”

Reilumpi olisi hänen mukaansa ollut esimerkiksi Tanskan malli, jossa tapahtumateollisuuden yrityksille on maksettu tukea, jolla on voitu työllistää freelancereita.

Nyt olisi Impolan mukaan hyvä hetki esimerkiksi teettää huoltoihin liittyviä töitä ja pitää koulutuksia, joiden teko kiireaikoina ei onnistu. ”Kolmeksi kuukaudeksi olisimme voineet työllistää koko väen. Koska palkkoja ei ole varaa maksaa, asiat ovat jääneet tekemättä.”

Impola peräänkuuluttaa myös julkisen puolen työnantajien vastuuta freelancereiden työllistämisessä. Kaupunkien, joilla on rahaa budjetoitu esimerkiksi AV-tekniikan uusimiseen julkisissa tiloissa, tulisi teettää nuo työt poikkeusaikana.

Jos freelancerit vaihtavat alaa, isojen tapahtumien järjestäminen muuttuu vaikeaksi. ”Emme pysty edes rekkoja pakkaamaan ilman freelancereita.”

Hallitus on esittänyt kulttuurialan toimijoille korona-ajan tukea. Lisätalousarvio on yhä eduskunnan käsittelyssä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on vakuuttanut niin sanotun tapahtumatakuun valmistuvan maaliskuun aikana. Sillä voitaisiin korvata järjestäjien tappiota tapahtumien peruuntuessa.

Maakunnille kesätapahtumilla on iso merkitys. Akun Tehdas huolehtii esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlien teknisestä toteutuksesta.

Järjestelyt tähtäävät täysmittaiseen festivaaliin, kertoo kansanmusiikkijuhlan ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki.

”Viranomaismääräysten mukaan ja turvallisuus huomioiden.”

Koronatilanteen kehitystä tapahtuman järjestäjät seuraavat tarkasti. Hakamäkeä huolestuttaa kansanmusiikkikulttuuriin liittyvien harrastusten jatkuvuus. Palaavatko nuoret kansantanssiryhmiin ja kuoroihin sitten, kun se on jälleen mahdollista?

”Vuosi on pitkä aika lasten kasvuiässä.”

Lue myös:

Lavoilla tanssitaan ehkä vasta elokuussa – "Lainaa on saatu, puskurirahan turvin pärjätty, osaa kävijöistä kiellettiin viime kesänä käyttämästä kotitalonsa hissiä"