HELLAN KULMALLAAlennuslihastamainiota ruokaa
Kaupan lihatiskit ovat viikonloppujen ja suurten juhlapyhien jälkeen kirjavia. Monissa pakkauksissa on oranssi lappu, johon on painettu -30 %. Lihan viimeinen käyttöpäivä on tänään tai huomenna.
Meidän perheemme on ostanut tätä laputettua lihaa monta vuotta. On syöty broileria, nautaa ja sikaa eri muodoissa.
Olemme luottaneet suomalaiseen elintarviketeollisuuteen ja alan kylmäketjuun. Olemme uskoneet, että lähellä viimeistäkin käyttöpäivää myytävä lihaa on kunnollista. Emme ole joutuneet pettymään.
Laputetun lihan syöntiin on monta syytä. Yksi – vähämerkityksisin – on raha.
Joskus on vaikea keksiä, mitä tänään syötäisiin. Silloin voi antaa kaupan lihatiskin päättää. Ostamme sitä, mitä on myynnissä alennushintaan. Jotain vähän harvinaisempaakin lihaa voi ostaa, kun googlaa kännykällä reseptin ja ostaa muut tarvittavat raaka-aineet samalla.
Laputetun lihan osto ja syöminen on meille ennen kaikkea arjen pieni ympäristöteko. Kun eläin on kasvatettu, kuljetettu ja teurastettu, liha leikattu, pakattu ja kauppaan kuljetettu, sille on kertynyt painava hiilijalanjälki. On surullista, jos lopputuote jää käyttämättä ja hävitetään. Hiilijälki syntyi turhaan, ja pahimmassa tapauksessa syömättä jäänyt liha mätänee kaatopaikalla tuottaen lisää kasvihuonekaasuja.
Kun ostamme laputettua lihaa, voimme olla varmoja, että ainakin tämä annos tulee varmasti hyödynnettyä. Emme heitä muruakaan hukkaan.
Olen kuullut joidenkin häpeävän alennushintaisen lihan ostamista. He panevat ostokset koriin alimmaksi, muiden tuotteiden alle piiloon. Meille se ei ole tullut mieleenkään.
Emme osta kaupasta juuri muuta kuin -30 %:n lihaa. Pettymys on lähellä, jos alennuslihaa ei ole tarjolla.
Täyshintaista lihaa ostamme suoraan tiloilta ja juhlapäivien edellä kaupastakin, kun ruokittavana on pientä arkiperhettä isompi joukko väkeä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
