Suomella hurja tavoite luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi: 15 000 hehtaaria lisää perinnebiotooppeja tämän hallituskauden aikana

Kysyntä Metsähallituksen mailla sijaitseville perinnebiotoopeille vaihtelee alueittain: Pohjois-Pohjanmaalla ja paikoin Etelä-Suomessa on enemmän kyselyitä kuin laitumia. Pohjois- ja Itä-Suomessa taas on selkeästi haastavampaa löytää karjaa perinneympäristöjä hoitamaan. Lohjalla laiduntaa kyyttöjä. Kuva: Kari Salonen

Perinneympäristöjen määrää aiotaan Suomessa kasvattaa uuden Helmi-ohjelman kautta. Määrää on tarkoitus lisätä hallituskauden aikana jopa 15 000 hehtaarilla.

Tällä hetkellä perinnebiotooppeja on Suomessa noin 30 000 hehtaaria.

Luonnonlaitumia samoava nauta on monimuotoisuudelle hyötyeläin, sillä laitumet ovat arvokkaita elinympäristöjä monille harvinaisille eläin- ja kasvilajeille (MT 21.10.).

Karjanomistaja voi saada tukea perinnebiotooppien hoidosta tekemällä ympäristösopimuksen. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin haastava, sillä uusia ympäristösopimuksia ei tehdä rahoituksen loppumisen takia.

Uusia sopimuksia tehdään näillä näkymin uudella ohjelmakaudella, joka alkaa vuonna 2022.

Helmi on karjanomistajille joka tapauksessa hieno mahdollisuus, pohtii ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä.

”Optimitilanne on, että ympäristökorvausjärjestelmä olisi siinä kuosissa 2022, että kunnostetut kohteet olisivat valmiita normihoitoon.”

Ensin panostetaan kunnostukseen ja inventointiin. Metsähallituksen kautta tutkitaan valtion maat ja ely-keskusten kautta yksityismaat.

Jos karjanomistaja arvelee maillaan olevan arvokkaita, kunnostettavaksi soveltuvia kohteita, hän voi ottaa yhteyttä ely-keskuksen perinnebiootoopeista vastaavaan henkilöön.

Kun Metsähallituksen maita saadaan kunnostettua, niitä ohjataan karjanomistajien käyttöön laitumiksi.

Miksi inventointiin käytetään rahaa? "Se on yhdenvertaisuuskysymys", Heikkilä sanoo. "Vertailuun tarvitaan ajantasaista tietoa. Nykyiset tiedot perinnebiotooppien tilasta ovat parinkymmenen vuoden takaa."

Jos laidunnus on toteutettu hyvin, usein kohteen arvo nousee, kun esimerkiksi pusikoituminen vähenee.

Maataloustuista kuitenkin todennäköisesti nipistetään uudella ohjelmakaudella. Voisiko ympäristökorvaus pudota uudesta capista? ”Tuntuisi ihmeelliseltä, jos sitä ei jatkettaisi. Paineet ovat enemmänkin kohteiden lisäämiseen päin.”

Maaseutumaisemiin liittyvä luonnon monimuotoisuus on yhteiskunnallinen hyödyke, Heikkilä sanoo.

Sen säilyttämiseen tarvitaan karjataloutta. ”Maatalous ei ole naulatehdas. Somessa käytävän keskustelun pintakuohunta on rajua ja yksisilmäistä. Asioita ei malteta tutkia laajemmin”, Heikkilä aprikoi.

"On ikävä huomata, että ihmiset turhaan tuntevat syyllisyyttä siitä mitä tekevät, vaikka saadaan monenlaista tärkeää aikaiseksi."

Lue lisää:

"Siellä missä laidunnus loppuu, luontoarvot lähtevät nopeasti laskuun" – pääskyt ja moni muu laji tarvitsevat laitumia samoavaa karjaa

Laitumella oleva lehmä on paikoin jo harvinainen näky – osa isoista tiloista ui vastavirtaan

• Erilaisia perinnebiotooppeja (esimerkiksi kedot, merenrantaniityt ja -hakamaat) on 30 000 hehtaaria. Tavoite on lisätä määrää 15 000 hehtaarilla tällä hallituskaudella.
• Laiduntava karja on erinomainen perinnebiotooppien hoitaja.
• Ohjelmaan on kohdennettu ensi vuonna 42 miljoonaa euroa julkisia varoja.
• Inventointiin on varattu aikaa kolme vuotta. Sen aikana kaikki perinnebiotoopit käydään läpi.
• Kartoituksen tuloksena hyvin kohteitaan hoitavien tilojen tuki voi nousta. Tavallisesti tuki on 450 euroa hehtaarilta, mutta valtakunnallisesti ­arvokkaista kohteista maksetaan 600 euroa.
• Kohteita myös kunnostetaan: alueilla voidaan tarvita kunnostusraivausta ja ­ruovikon poistoa.
• Ely-keskuksilta on pyydetty ehdotuksia sopivista yksityismailla sijaitsevista kunnostuskohteista.