Jättääkö yritysten vegeinto maidon ja lihan paitsioon?

Valion Oddlygood-lanseeraus aiheutti keskustelua. Moni katsoi, että perinteinen maitotalo toi markkinoille kilpailijan omille tuotteilleen. Kuva: Jarkko Sirkiä

Pellervon taloustutkimus ennusti syyskuussa, että suomalaisten pitkään jatkunut lihan kulutuksen kasvu taittuu tänä vuonna laskuun. Lihan ja maidon harteille kasataan ympäristösyyllisyyttä ja lehdet pursuavat vegaanireseptejä.

Perinteiset maito- ja lihatalot ovat lähteneet innolla mukaan vegebuumiin. Moni tuottaja kyselee, ovatko suunta ja vauhti kohdillaan. Jäävätkö maito ja liha kokonaan jalkoihin?

Ei toki, vastaa Valion liiketoiminnoista, brändeistä ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi.

Hän muistuttaa, että Valio on jo vuosikymmenten ajan ollut muutakin kuin maitotalo. Pitäjänmäen meijerillä alettiin 1970-luvun alkupuolella pakata mehuja. Suonenjoella Valiolla on Suomen suurin hillotehdas, joka valmistaa 60 prosenttia maassamme käytettävistä hilloista.

Viljaakin yritys on käyttänyt jo kauan. Lasten Tuuti- ja Onni-puurot ja -vellit ovat tuttuja kymmenien vuosien ajalta.

Ei-maitopohjaisia tuotteita on yhdistänyt se, että niiden avulla on pystytty lisäämään tuotantolinjastojen käyttöastetta ja siten tehokkuutta.

Iso askel eteenpäin olivat vuosi sitten lanseeratut kaurapohjaiset Oddlygood-tuotteet.

Valio on osuuskuntien eli maidontuottajien omistama yritys, joka ottaa vastaan kaiken omistajiensa tuottaman maidon ja pyrkii maksimoimaan sen arvon. Eivätkö tuottajat kavahda kaurajuomien tuomista markkinoille?

"Ei tätä olisi tehty, elleivät omistajat olisi olleet mukana päättämässä asiasta", Salusjärvi toteaa.

"Omistajamme ovat valistuneita. He tietävät, että kaikki tuotto maksetaan heille maidon tilityshinnassa, joten totta kai he haluavat yritykselle mahdollisimman hyvää tulosta."

Atria toi runsas vuosi sitten markkinoille lihattoman Vegyu- tuotesarjan, johon kuuluu muun muassa valmisruokia ja leikkeleitä. Tuotteista osa on kokonaan kasvipohjaisia, osassa proteiinin lähteenä on kotimainen kananmuna.

Kyseessä ei ollut mikään hyppy tuntemattomaan, sillä Atria on jo pitkään valmistanut myös kasvisruokia, kuten pinaattiohukaisia ja annoskeittoja.

"Ne vastaavat samaan tarpeeseen kuin Vegyu. Vegaaneja on edelleen melko maltillinen määrä. Paljon on niin sanottuja fleksaajia, jotka etsivät välillä vaihtoehtoja liha- ja maitotuotteille", markkinointi- ja tuotekehitysjohtaja Sanna Päällysaho Atrialta sanoo.

Suomessa kasvisvaihtoehtoja halutaan ruokavalioon enimmäkseen vaihtelun ja keveyden vuoksi.

Vaikka Atrian tuotevalikoima on vahvasti lihapohjainen, tuotekehitystä tehdään lihan ohella myös kasvisruuissa.

"Meidänkin mielestä ihmisten on hyvä syödä enemmän kasviksia. Esimerkiksi grillikauteen on tuotu lihan rinnalle kasvistuotteita", Päällysaho sanoo.

Kasvispuolta vahvistetaan myös yhteistyöllä Satokausi-kalenterin kanssa.

"Tarpeet muuttuvat, ja tarkoitus on vastata niihin. Liha, maito, kasvikset ja vilja eivät sulje toisiaan pois, vaan niiden pitäisi mahtua samalle lautaselle."

Tuotekehityksen punainen lanka on kotimaisuus. "Haluamme kehittää ja tuottaa hyvää suomalaista ruokaa jatkossakin."

Kannuslainen lihatalo Pouttu toi syyskuussa kauppaan Muu-burgerpihvin, jonka luvataan maistuvan aivan lihalta. Se sijoittuu samaan kategoriaan kuin Suomessa tänä syksynä myyntiin tullut Beyond Meat.

Vegaanisen Muun pääraaka-aine on Tanskasta tuotu herne.

Toimitusjohtaja Mikko Karell sanoo suoraan, että uutuustuotteen kilpailija on punainen liha. "Se, josta Pouttu talona tunnetaan.”

Pouttukin on Karellin mukaan valmistanut kasvipohjaisia tuotteita jo 15 vuotta. Hyppäys uuteen on silti suuri.

”Tämä on Poutun suurin lanseeraus kymmeniin vuosiin. Totesimme, että jos mitään ei muuta, mikään ei muutu."

Kouvolalainen Kaslink tunnetaan Aito-kauratuoteperheestään, mutta se on myös Suomen suurin yksityinen meijeri.

Kesällä ilmoitettiin, että Fazer ostaa yrityksen. Siitä tulee osa Fazer Lifestyle Foods liiketoiminta-aluetta, joka keskittyy maidottomiin tuotteisiin, kasvipohjaisiin aterioihin ja mukaan otettaviin välipaloihin.

Onko maidolle Kaslinkillä enää tilaa?

Ilman muuta on, Kaslinkin toimitusjohtaja Jyrki Karlsson sanoo.

"Fazerilla on oltu koko ajan hyvin tietoisia siitä, että olemme huomattava maitoalan toimija. Kaslink jatkaa maitoliiketoimintaa aivan niin kuin tähänkin asti."

Karlsson kertoo, että kaikkien Kaslinkille maitoa tuottavien kanssa on keskusteltu ja heille on tehty selväksi, ettei heidän asemansa ole uhattuna.

Kaslink valmistaa maidosta pääasiassa laktoosittomia maito- ja kermatuotteita suomalaisille keskusliikkeille.

"Vaikka teemme myös kauratuotteita, emme ole maitoa vastaan. On kuluttajan valinta, mitä hän haluaa käyttää." Vastaan ololla hän viittaa ruotsalaiseen Oatlyyn, jonka mainoskampanjat suhtautuvat maitoon hyvinkin kärkkäästi.

Vaikka julkisuudessa puhutaan maidon ja lihan kulutuksen laskusta, Karlsson ei usko dramaattisiin muutoksiin. "Ei kuluttaja lopeta maidon käyttöä. Ei se minnekään häviä."

Lue myös:

Suomalaiset elintarvikejätit pyrkivät mukaan vegebuumiin

Yksi Suomen suurimmista kasvistuotteista on lihatalolta

Atria pyrkii hiilineutraliin naudanlihaan– hiilijalanjälki jo kolmannes ulkomaisesta