Lihan kulutus kasvaa vahvasti maailmalla – siipikarjanlihaa syödään aavistus enemmän kuin sianlihaa

Kuva: Pekka Fali

Ilmastonmuutoksen vastainen kampanja ja toiveet lihankulutuksen vähentämisestä eivät ole toteutuneet, päinvastoin.

TNS Kantarin tuoreen ennusteen mukaan kaikkien tärkeimpien lihalajien tuotanto ja kulutus kasvavat tänä vuonna ja jopa edellisvuosia nopeammin.

Kasvua on tasaisesti noin kaksi prosenttia sian-, siipikarjan- ja naudanlihassa. Maailma syö siipikarjan lihaa aavistuksen enemmän kuin sianlihaa ja vähiten kuluu naudanlihaa.

Tuotanto vaihtelee maittain. Sianliha maistuu kiinalaisille, jotka syövät puolet maailman 113 miljoonan tonnin tuotannosta. EU tulee kakkosena.

Naudan- ja broilerintuotanto keskittyy puolestaan Yhdysvaltoihin ja Brasiliaan.

Naudan- ja broilerinlihan kulutus kasvaa myös Suomessa, mutta sianlihan hiipuu samaa tahtia.

Kokonaisuutena suomalaiset syövät lihaa 393 miljoonaa kiloa tänä vuonna, ja ensi vuonna pari miljoonaa kiloa enemmän, TNS Kantar ennustaa.

Sianlihan tuotannon syöksykierteen odotetaan oikenevan ensi vuonna ja teurasmäärät ovat lähellä kuluvaa vuotta. Tuottajahinnan nousu palauttaa uskoa alaan.

Lihan hinnat ovat nousseet tänä vuonna Suomessa. Kantar arvioi nousun jatkuvan vuodenvaihteen jälkeen. Kuluvan ja ensi vuoden nousuksi povataan 20 senttiä kilolta.

Sianlihaa tuotetaan tänä vuonna 168–169 miljoonaa kiloa, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Viimeksi näin vähän sikoja kasvatettiin ensimmäisenä EU-vuonna 23 vuotta sitten.

Broilerin kulutuksen kasvu kompensoi lähes täysin sianlihan menekin laskua.

Komission sianlihan hintaseuranta viittaa siihen, että hinnat olisivat vihdoin kääntymässä nousuun koko EU:ssa. Hinnat romahtivat kesän jälkeen, kun tuotanto kasvoi ja kuuma kesä vähensi menekkiä. Kriisi alkaa helpottaa ja myös vienti Kiinaan on alkanut elpyä.

EU:n tuotannolla painotetut viikkohinnat ehtivät alentua yhtäjaksoisesti elokuun lopusta saakka. Viime viikolla keskihinta vahvistui sentin kymmenesosan kilolta.

Suomessa mentiin toiseen suuntaan ja pudotus oli liki sentti kilolta edellisviikosta.

Ylituotanto polkee edelleen hintoja suurissa tuottajamaissa Hollannissa, Tanskassa, Ranskassa ja Espanjassa.

Belgia on saanut ASF-taudin aisoihin, mutta hinnat eivät ole vielä elpyneet.

Viime viikon keskihinta oli Belgiassa 1,05 euroa kilolta, kun EU:n keskihinta ylsi 1,36 euroon ja Suomessa maksettiin E-luokan possusta keskimäärin 1,63 euroa.

Viljamarkkinoilla jännitetään Asovanmeren kiistan jatkumista. Reuters haastatteli viime viikolla Ukrainan maatalousministeriä, joka vakuutti, että kuljetukset ovat jatkuneet normaalisti.

Epävarmuus ei ole kuitenkaan ohi ja on todennäköistä, että laivarahdit Asovanmereltä ja ehkä myös muualta Ukrainasta kallistuvat.

Isot laivayhtiöt eivät lähetä isoja aluksia alueelle, jos on pienikin riski siitä, että laiva jää jumiin.

Kriisi osuu hankalaan hetkeen Ukrainan kannalta. Maissista korjattiin ennätyksellisen iso sato ja laivaukset ovat alkamassa.

Kokonaisuutena Ukrainan viljasadon arvioidaan olevan ennätykselliset 68,2 miljardia kiloa ja vientiin päätyy peräti 47 miljardia kiloa.

Tilanne saattaa hyödyttää EU:ta, kun rahtikulujen nousu Mustalta mereltä muuttaa kilpailutilannetta ja suosii eurooppalaisia viejiä. Laineet voivat yltää Suomeen saakka.