Kanojen rokotus nosti somemyrskyn, tiloja joutunut ryöpytyksen kohteeksi: ”Meiltä on mennyt työviikko virheellisten tietojen oikaisuun”

Kaisa Rautakannel (vas.) muistaa, kuinka IB:stä puhuttiin jo hänen lapsuudessaan. ”Se oli yksi kanatauti muiden joukossa, ei mitään uutta ja ihmeellistä.” Vieressä Janne Rautakannel. Kuva: Jani Kautto

Sen piti olla arkinen, joskin harmillinen toimenpide.

Siipikarja-alalla aloitettiin kesäkuun alussa rokotukset tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta eli IB-virusta vastaan.

Kyseessä on vanha kanojen tauti, jota vastaan on rokotettu Euroopassa pitkään. Suomen rokotevapaus IB:n suhteen on ollut poikkeuksellinen.

Nyt viruksen uusi muunnos aiheutti kuitenkin liian suuria riskejä: Länsi-Suomessa levinnyt muunnos heikensi lintujen hyvinvointia ja vaikutti kielteisesti munantuotantoon.

Rokote on vanha ja tunnettu. Kanojen IB-virus on jo kertaalleen kitketty Suomesta rokotteiden avulla.

Silti sosiaalisessa mediassa on alkanut kiertää huhuja, joissa rokote rinnastetaan harhaanjohtavasti ihmisten koronarokotteisiin.

Asia on poikinut palautetta, josta osa on ollut asiatonta.

Yksi ryöpytyksen kohteiksi joutuneista tiloista on Kuorttisen luomukanala Lappeenrannassa.

Tilanne on saanut järjettömät mittasuhteet, kiteyttää Kuorttisen luomukanalan Janne Rautakannel. ”Tämä tuntuu masinoidulta hyökkäykseltä yritystoimintaa kohtaan.”

Suurin ongelma on hänen mukaansa se, että huhumyllystä tietoa etsineet ihmiset luulevat, että kanoille annetaan samaa koronarokotetta kuin COVID-19:ssa.

”Heidän mielestään kyse on mRNA-rokotteesta, vaikka kyseessä on 90-luvulla kehitetty perinteinen rokote, joka on ollut käytössä pitkät ajat.”

Myös Ruokavirasto on korostanut, että kyseessä on kanojen sairaus, eikä rokotteessa käytetä ihmisten koronarokotuksien yhteydessä julkisuutta saanutta mRNA-teknologiaa.

Osa yhteyttä ottavista on huolestuneita ihmisiä, joille voi selittää faktat, Janne Rautakannel tiivistää. ”Sitten on porukka, jolle on aivan sama, mitä heille sanoo, koska he ovat oman mielipiteensä päättäneet.”

Pariskunnalle on lähetetty esimerkiksi video nautatilalta, jossa eläinten on väitetty kuolleen rokotteisiin, kerrottu koronarokotteiden kauhuista ja syytetty, että kanoille annettavat rokotteet aiheuttavat sikiöiden epämuodostumia tai heikentävät ihmisen hedelmällisyyttä.

”IB-rokote ei tee mitään näistä”, Janne virkkoo turhautuneen oloisena. ”Meiltä on mennyt työviikko virheellisten tietojen oikaisuun.”

Itä-Suomessa rokotukset eivät ole edes alkaneet, Kaisa Rautakannel jatkaa.

Eräs yhteydenottaja ilmoitti aikovansa hamstrata munia, jos rokotukset alkavat. ”No, ainakin saa jossakin vaiheessa kaapit täyteen mätiä munia.”

Asia on poikinut yhteydenottoja myös Siipikarjaliitolle.

Niin munapakkaamot, lihatalot, tuottajat kuin järjestötkin ovat saaneet kuluttajapalautetta IB-virusten rokotusta koskien, kertoo toiminnanjohtaja Hanna Hamina. ”Palautetta menee myös kaupoille. Tämä on saanut ihmiset liikkeelle.”

Palautteisiin toki vastataan, vaikka aika pitäisi käyttää nyt ensisijaisesti siihen, että tuottajia ja eläinlääkäreitä saataisiin neuvottua tässä tilanteessa, Hamina summaa.

Yhtenä taustasyynä toiminnanjohtaja näkee Ylen artikkelin, jonka otsikossa IB-virukseen viitataan koronaviruksen muunnoksena. ”Juttu jätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.”

Ruokavirasto tähdentää, että vaikka IB-virus kuuluu gammakoronavirusten sukuun, se ei ole läheistä sukua COVID-19-tautia aiheuttavalle virukselle.

Myös Kuorttisen luomukanalan yrittäjäpariskunta nostaa saman aiheen esiin. ”Koronamuunnos-sana riitti. Ehkä asia olisi mennyt toisella tavalla, jos olisi puhuttu vain kanojen IB:stä”, Janne pohtii.

Sosiaalisessa mediassa on pieni joukko ihmisiä, jotka haluavat tarkoituksellisesti lietsoa pelkoa, Hamina sanoo. ”Suomeen tuntuu syntyneen uusi siipikarjatautien ja rokotusten asiantuntijaryhmä.”

Myös mielikuvat luomusta saattavat olla virheellisiä. Odotukset voivat olla, että luomueläimiä ei ole lainkaan jalostettu tai rokotettu, Hamina pohtii.

”Iso osa kuluttajista on niin vieraantunut maataloudesta, että kun yksittäisiä asioita nostetaan esiin, ollaan tällaisessa tilanteessa”, summaa Hanna Hamina. Kuva: Kimmo Haimi

Stressitekijöitä on tilanteessa tarpeeksi muutenkin, Kaisa summaa.

”Asia alkaa mennä omiin tunteisiin, mikä ei ole ikinä hyvä asia, koska samalla häviää järjellinen ääni ja neutraalius”, hän toteaa.

”Tuntuuhan tämä pahalta, sillä me kasvatamme luomukanoja ja yritämme tehdä työmme hyvin.”

Omat kanat eivät ole tautivapaa ratkaisu, Janne muistuttaa. ”IB-virus on aiemmin ollut nimenomaan pihakanaloiden ongelma.”

Virus ei katso, onko kana takapihakanalassa, virikehäkissä vai pihalla, hän jatkaa. ”Jos se tulee, niin se tulee.”