Kasvaneesta kysynnästä huolimatta kauran viljelyala ei osoita tänä vuonna kasvun merkkejä. Kun viime vuonna kauraa viljeltiin vajaalla 331 000 hehtaarilla, tänä vuonna ala näyttäisi olevan likimain sama, 333 000 hehtaaria.
Kylvösuunnitelmat käyvät ilmi Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) vuotuisesta viljelijäkyselystä.
"Olisi toivottavaa, että viljelijät huomioisivat kauran kysynnän kasvavan tänä vuonna. Myös maailmalla on menossa kaurabuumi, joten vientikysyntää riittää", toteaa asiantuntija Katariina Mattila Vyr:stä.
Esimerkiksi Pohjanmaalla kauran kylvöinnostus on peräti laskussa.
Mattila kertoo, että Vyr:n jäsenyrityksiltä saatujen tietojen mukaan erityisesti myllykauralle ja luomukauralle olisi kovasti kysyntää vientimarkkinoilla.
Myös kauran jalostuskapasiteetti kasvaa tänä vuonna niin Päijät-Hämeessä kuin Pohjanmaalla.
MTK:n kasvinviljelyasiamies Max Schulman muistuttaa, että kaura-ala nousi jo viime vuonna. Hän ei silti pidä mahdottomana, että kaura-alan nousu jäisi lopullisten kylvöpäätösten jälkeen yhteen prosenttiin.
Toisaalta osa viljelijöistä saattaa viime kesän hometoksiiniongelmien takia kokea epäluuloa kauraa kohtaan.
"Kannustan viljelijää käyttämään kaikki työkalut laadukkaan sadon tuottamiseen, vaikka loppupeleissä sää on suurin riskitekijä."
Hän rohkaisee kauran viljelyyn ja muistuttaa Mattilan tavoin Helsingin myllyn ja Fazerin lisääntyneestä kaurankäsittelykapasiteetista.
"Sekin pitää muistaa, että ei ole kyse vain elintarvikekaurasta. Myös rehukauran kysyntä on kasvanut huimaa vauhtia, ja siinä on edelleen nousupainetta."
Kyselyn perusteella hieman viimevuotista suurempi määrä viljelijöistä tavoittelee kaurassa elintarvikelaatua. Viime vuonna elintarvikekauraa tuotettiin 120 000 hehtaarilla, tänä vuonna se on tavoitteena 132 000 hehtaarilla.
Jo joitakin vuosia jatkunut valkuaisbuumi on saanut härkäpavun viljelyalan kasvamaan huomattavasti, ja tänä vuonna ala näyttäisi kasvavan edelleen.
Jos tammikuussa tehdyssä kyselyssä ilmaistut aikeet toteutuvat, härkäpapua kasvaisi viime vuoteen verrattuna peräti 36 prosenttia suuremmalla alalla. Yhteensä sitä aiotaan kylvää tänä vuonna 22 600 hehtaarille.
Herneala sen sijaan on 10 prosentin laskussa. Sitä viljeltäisiin aikeiden perusteella noin 10 000 hehtaarilla.
Kaikkien valkuaiskasvien viljelyala näyttäisi kasvavan 13 000 hehtaarilla viimevuotisesta yhteensä 120 000 hehtaariin. Sekä rypsin että rapsin ala kasvaisi noin kymmenen prosenttia.
Kun viljelijöiltä kysyttiin kylvöpäätöksiin vaikuttavia tekijöitä, viljamarkkinanäkymät ja kotimaan ostajien tarpeet olivat jälleen häntäpäässä.
Niitä selvästi merkittävämpiä perusteita viljelypäätöksille ovat edelleen tukipolitiikka ja "perinteet, tavat ja tottumukset".
Vyr:n kyselyyn vastasi 576 viljelijää eri puolilta Suomea ja se kuvaa tammikuun tilannetta.
