Kansliapäälliköt patistavat vähentämään kuntien määrää
Kansliapäälliköiden mukaan pienimmät kunnat eivät selviydy tehtävistään, kun Suomen väestö ikääntyy ja väkiluku laskee.
Raportin sisältöä esittelee julkistustilaisuudessa muun muassa alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA.Kuntien määrää on välttämätöntä vähentää, esittävät ministeriöiden kansliapäälliköt. Asiaan on heidän mielestään syytä tarttua jo seuraavalla hallituskaudella. Suositus sisältyy torstaina julkaistavaan kansliapäälliköiden raporttiin, joka on suunnattu poliittisille päättäjille.
Valintojen Suomi -raportti on kansliapäälliköiden näkemys tilannekuvasta ja suositeltavista ratkaisuista seuraaville kahdelle hallituskaudelle. Vastaava raportti julkistettiin myös viime vaalikauden lopulla.
Kansliapäälliköiden mukaan nykyinen yli 300 kunnan rakenne ei vastaa lähitulevaisuuden tarpeeseen, kun Suomen väestö ikääntyy ja väkiluku on kääntymässä laskuun. Pienet kunnat eivät tule selviämään tehtävistään. Myös muun muassa tehtävien eriyttämistä kuntien välillä tulee harkita.
Hyvinvointialueita olisi raportin perusteella syytä vähentää samasta syystä kuin kuntia. Tällä hetkellä hyvinvointialueita on 21, minkä lisäksi Helsinki ja Ahvenanmaa huolehtivat alueellaan muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.
”Päätöksenteon edessä ollaan joka tapauksessa, ja asia olisi hyvä valmistella hyvissä ajoin eikä pakon edessä”, kansliapäälliköt suosittelevat.
Sopiviin määriin kansliapäälliköt eivät ota kantaa. Kansliapäällikkö on ministeriön ylin virkamies.
Raportti esittää kaikkiaan 31 ratkaisujen suuntaa.
”Riskinä on yhteiskunnallisten jakolinjojen syveneminen, joka heikentää yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja vaikeuttaa tarvittavien muutosten toteuttamista.”
Kansliapäälliköt nostavat neljä keskeistä toimintaympäristön painetta tuleville hallituspuolueille. Niitä ovat väestö- ja aluerakenteen muutoksen lisäksi maailman epävakaus, ilmastonmuutos ja luontokato sekä julkisen talouden epätasapaino.
Tulevan hallituksen on tehtävä vaikeita valintoja, siksi sen pitäisi ennen kaikkea rakentaa Suomesta luottamuksen yhteiskunta ja välttää suuria poliittisia intohimoja.
”Luottamus Suomen tulevaisuuteen on keskeinen menestystekijä epävarmoina aikoina. Ilman sitä riskinä on yhteiskunnallisten jakolinjojen syveneminen, joka heikentää yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja vaikeuttaa tarvittavien muutosten toteuttamista”, tiedotteessa sanotaan.
Ilmastotoimista ja työperäisestä maahanmuutosta tulisi seuraavan hallituksen sopia pidempiaikainen linja.
Iso kysymys seuraavalla hallituskaudella on, mitä julkisia palveluita jatkossa hoidetaan ja mistä voidaan tavalla tai toisella luopua. Kansliapäälliköt suosittelevat, että hallitusohjelmassa linjataan periaatteet palvelulupauksen uudelleenmäärittelylle.
”Jo ennen ensi kevään eduskuntavaaleja on tarpeen käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia julkisen palvelujärjestelmän tulee sisältää”, tiedotteessa todetaan.
Kansliapäälliköt eivät suosittele poukkoilua päätöksissä hallituskaudelta toiselle. Esimerkiksi ilmastotoimista ja työperäisestä maahanmuutosta tulisi seuraavan hallituksen sopia pidempiaikainen linja.
”Ajoissa tehtävillä valinnoilla voidaan välttää ajautuminen kriiseihin ja pakon edessä tehtäviin päätöksiin. Näin Suomi säilyy jatkossakin yhtenä maailman parhaista maista”, tiedotteessa sanotaan.
Raportin sisältöä esittelevät myöhemmin julkistustilaisuudessa alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta, valtiosihteeri Jukka Salovaara ulkoministeriöstä sekä kansliapäällikkö Juhani Damski ympäristöministeriöstä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
