Kotipuutarhojen omenahulina ei horjuta omenan ammattiviljelijää, vaan tuo jopa lisätuloa

Kausityöntekijä Vinilson Gomes Mota korjasi omenasatoa Paimiossa tiistaina. Kuva: Jarno Mela

Tänä alkusyksynä monissa pihapiireissä omenoita on tömissyt tantereeseen runsain mitoin.

Omenoita on päätynyt tonnikaupalla jopa jätteenkäsittelylaitoksille, kertoo Yle (11.9.).

Pakurlan tilalla Paimiossa sato näyttää omenahulinasta huolimatta normaalilta. Tilalla kasvatetaan omenoiden lisäksi päärynöitä.

”Keskinkertainen sato ja laatu, tuholaiset eivät ole päässeet vaikuttamaan”, kertoo Pakurlan tilan isäntä Matias Lampinen.

Puiden sijainti aurinkoisella paikalla on vauhdittanut kukintaa, hän arvelee.

Varjoisissa kotipuutarhoissa kukinta on taas koittanut myöhemmin, mikä oli tänä vuonna sadolle eduksi.

Myös päärynäsato näyttää normaalilta, Lampinen jatkaa. Sato myydään tilamyyntinä ja tukkurin kautta torikauppiaille.

Pakurlan tilalla viljellään pääasiassa omenaa, mutta jonkin verran myös päärynää. Lisäksi tilalla on mehuasematoimintaa. Kuva: Jarno Mela

Päärynöistä lajikkeita on kaksi: Toinen on alueelle jalostettu Pakurlan päärynä, toinen taas belgialainen lajike Flemish beauty. Omenalajikevalikoimasta suosituin on Lobo.

Huippuvuotta kysyttäessä vastausta ei tarvitse kaukaa hakea. Viime vuosi oli onnistunut, mahdollisesti hyvän kukinnan ansiosta, Lampinen arvelee.

Vaikka oman tarhan sato oli tänä vuonna keskimääräistä tasoa, Pakurlan tilallakin runsaan omenasadon vaikutukset näkyvät.

Tilan omalla mehuasemalla on riittänyt tänä syksynä innokkaita mehustajia.

Matias Lampinen ei ole toistaiseksi harkinnut viljelyalan laajentamista. ”Yhdeltä ihmiseltä menee jo koko vuosi tämän tarhan hoitamiseen.” Kuva: Jarno Mela

Omenaahan Suomen hedelmätuotanto suurimmaksi osaksi on, toteaa Hedelmän- ja Marjanviljelijäinliiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen. Muiden hedelmien tuotanto on toistaiseksi omenaan verrattuna aika pientä

”Määrällisesti hedelmiä on vähemmän kuin viime vuonna, mutta niiden koko on parempi. Kilomäärällisesti sadosta odotetaan ihan hyvää.

Noin 70 prosenttia omenasadosta tulee Ahvenanmaalta. Omenaviljelmiä kastellaan, joten alkukesän kuivat olot eivät ole päässeet haittaamaan puita liiaksi.

Kuva: Jarno Mela

Kotipuutarhojen onnistunut omenasesonki ei merkittävästi haittaa kaupallisten viljelmien toimintaa, Wirtanen mainitsee. ”Tähän aikaan se vaikuttaa, mutta nopeastihan kotipuutarhan sesonki on ohi.”

Kaupallisilta viljelmiltä omenaa voi saada jopa toukokuun alkuun saakka.

Pitkän sesongin salaisuutena ovat ilmastokontrolloidut varastot. Varastoissa omenat vaipuvat talvihorrokseen ja pysyvät maukkaina kevättalveen saakka.

Omenaa tuotetaan Suomessa vuositasolla noin seitsemän miljoonaa kiloa. Kuva: Jarno Mela