Lentolevityksen suoritti ForestVital Oy, joka on Suomen johtava metsänlannoituksiin erikoistunut palveluntarjoaja.
- Mainos: Yara Suomi
Sukevan yhteismetsissä tavoitellaan lisää kasvua ja hiilensidontaa metsänlannoituksella
Savon ja Kainuun rajamailla on metsä, joka kasvaa ja järeytyy vauhdilla kotimaisten metsälannoitteiden ansiosta. Ari Sirviön johdolla Sukevan yhteismetsä hakee kasvuun uusia keinoja, joilla metsäpalstat tuottavat yhä enemmän puuta ja sitovat entistä enemmän hiiltä.
Kuva: Akseli MurajaAri Sirviö, Sukevan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja, on syntyperäinen sonkajärveläinen. Sukevan yhteismetsän maa-alueet sijaitsevat Sonkajärvellä, Pohjois-Savossa.
Tänä kesänä Sukevan yhteismetsän alueella tehtiin kahdella palstalla lannoituksia lentolevityksenä. Yhteismetsän maat ovat tyypillisesti puolukkatyypin, eli kuivahkon kangasmetsän, ja mustikkatyypin, eli tuoreen kangasmetsän, maita. Näille kangasmaille tehtiin lannoituksia tällä kertaa.
Lannoituksia lentolevityksenä
”Sukevan yhteismetsälle on muodostunut käytäntö, että kaikki kohteet lannoitetaan kangasmailla”, Ari Sirviö kertoo.
”Se tarkoittaa käytännössä kahta lannoituskertaa samalle kuviolle puun kiertoaikana. Valtaosa Sukevan yhteismetsän lannoituksista tehdään helikopterilla. Maalevityksiä ei tässä metsässä juurikaan tehdä. Lentolevityksen oikea ajankohta on mineraalilannoitteilla aina kesällä.”
Sukevan yhteismetsä ostaa lentolevityspalvelut valmiina paketteina. Lannoitussopimukset tehtiin metsänlannoituspalveluja tuottavan Havulatva Oy:n kanssa, joka koordinoi kokonaisuudessaan metsänlannoitusten toteuttamista. Havulatva Oy tuottaa metsänlannoituspalveluita metsänomistajille kokonaispaketteina. Lentolevityksen suoritti ForestVital Oy, joka on Suomen johtava metsänlannoituksiin erikoistunut palveluntarjoaja.
Lentolevityksessä käytettiin tällä kertaa YaraBela METSÄSALPIETARIa. Se on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Lisäksi kuusikkokohteille laitetaan YaraMila METSÄN NP:tä. Tuote sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria metsän terveen kasvun ylläpitämiseksi.
Lentolevityksessä käytettiin tällä kertaa YaraBela METSÄSALPIETARIa. Sukevan yhteismetsän hoitokunnan pj Ari Sirviö vasemmalla ja Yaran metsälannoitteiden tuotepäällikkö Juho Salmi oikealla tutkimassa Yaran Metsänlannoitusopasta.Vastuullisilla valinnoilla hallittua kasvua
Yhtenä merkittävänä tekijänä Yaran lannoitteiden valintaan Ari Sirviöllä on vastuullisuus. Tuotteet ovat tuttuja, turvallisia sekä kotimaisia. Lisäksi niiden käyttäminen on helppoa.
”Kun niitä ostaa, tietää mitä saa: taattua laatua. Kotimaisia lannoitteita käytettäessä tuetaan myös paikallista työllisyyttä. Tämä on merkittävä tekijä meillä lannoitteen valinnassa”, Ari Sirviö kertoo.
Yaran tehdas löytyy omasta Pohjois-Savon maakunnasta, Siilinjärveltä. Sirviö kokeekin, että suosimalla paikallista tuotantoa pidetään aluetaloutta elinvoimaisena.
Sukevan yhteismetsässä on pyritty hallittuun kasvuun, ja kasvua on pyritty hakemaan metsäpalstoja ostamalla.
”Palstojen saaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja hinnat ovat päässeet kiipeämään ylöspäin”, Sirviö sanoo.
”Samaan lopputulokseen pääsemme sillä, kun laitamme nykyiset palstat kasvamaan entistä paremmin, ja siinä lannoitus on hyvä työkalu.”
Metsänlannoitukset toteutetaan pääasiassa helikopterilevityksenä. Sukevan yhteismetsän pinta-alasta on lannoitettu noin 40 prosenttia eli lähes 2000 hehtaaria. Näin ollen myös lannoituksen kautta saatu lisäkasvu ja hiilensidonta ovat merkittäviä.Pitkäjänteinen metsänlannoitus tuottaa tuloksia
Sukevan yhteismetsä on lannoittanut systemaattisesti metsäpalstojaan jo vuosia, ja pitkäjänteinen työ näkyy metsän kasvussa ja hiilensidonnassa. Metsänlannoitus tuo lisäkasvua ja sitä kautta lisää hiilensidontaa metsään. Metsän kasvatuslannoituksella saatu lisäkasvu on keskimäärin 15–20 kuutiometriä puuta hehtaarille lannoituksen vaikutusaikana, joka on noin 6–8 vuotta. Metsänomistajalle tämä tarkoittaa keskimäärin 10–20 prosentin vuotuista tuottoa lannoitusinvestoinnille.
Kasvatuslannoituksen aiheuttama puuston kasvunlisäys sitoo nettona noin 11 000 kiloa hiilidioksidia hehtaarille, joka vastaa 1,5 suomalaisen ihmisen tuottamaa hiilijalanjälkeä vuodessa.
Lisäkasvun ja hiilensidonnan lisääntymisen Sirviö kokee hyvänä asiana. Sukevan yhteismetsän pinta-alasta on lannoitettu noin 40 prosenttia eli lähes 2000 hehtaaria. Näin ollen myös lannoituksen kautta saatu lisäkasvu ja hiilensidonta ovat merkittäviä.
Lannoitushankkeiden keskittäminen kannattaa
Ari Sirviö on tyytyväinen lannoituksella aikaansaatuihin tuloksiin. Hän kannustaakin muita metsänomistajia keskittämään lannoituksia, tekemään isoja hankkeita sekä lannoittamaan etupainotteisesti.
“Kustannuksia saadaan alaspäin aina kun hankekoot kasvavat. Lisäksi lannoituksen hyödyt saadaan nopeammin talteen tekemällä asiat hyvissä ajoin.”
”Kyllä täytyy olla tyytyväinen niihin tuloksiin, mitä olemme saaneet”, Ari Sirviö toteaa.Pidetään metsät hyvässä kasvukunnossa
Sirviön näkemyksen mukaan metsänlannoitus työkaluna tulee säilyttämään paikkansa tulevaisuudessa.
“Sukevan yhteismetsien alueella ei ole ainakaan tarkoitus vähentää lannoitusmääriä. Pidetään metsät hyvässä kasvukunnossa lannoittamalla”, tuumii Ari Sirviö katse luottavaisesti tulevaisuuteen suuntautuen.
Metsän kasvatuslannoituksella saatu lisäkasvu on keskimäärin 15–20 kuutiometriä puuta hehtaarille lannoituksen vaikutusaikana, joka on noin 6–8 vuotta. Metsänomistajalle tämä tarkoittaa keskimäärin 10–20 prosentin vuotuista tuottoa lannoitusinvestoinnille.Mainos: Yara Suomi
