- Mainos: Syngenta Nordics A/S
Perunalle +8280 Kg/ha sadonlisä lannoituksen ja kasvinsuojelun optimoinnilla
Kesällä 2024 Yara, Syngenta ja Nordisk Alkali sekä ruokaperunan viljelijä Kimmo Mäkelä tekivät tilamittakaavassa testikäsittelyjä perunalla. Käsittelyt oli suunniteltu lannoituksen ja kasvinsuojelun optimoimiseksi tilan lähtökohdat huomioon ottaen. Perunaruton torjunta suunniteltiin resistenssin ehkäisyä silmällä pitäen.
Lannoitus ja kasvinsuojelu optimoitiin paremman satotason ja taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi. Lannoituksesta käytettiin YaraMila Hevi 1 ja YaraLiva Nitrabor -tuotteita. Kasvinsuojelu pyrittiin rakentamaan eurooppalaisen perunaruton torjuntasuositusten pohjalta ja käyttämään erityisesti alkuvaiheessa kahden tehoaineen seoksia. Ruttoruiskutuksiin yhdistettiin myös tankkiseosmahdollisuuksien mukaan lehtilannoitteita. Tärkeä tavoite oli pystyä osoittamaan, että lisäpanokset lannoituksessa ja kasvinsuojelussa olisivat myös taloudellisesti järkeviä valintoja.
Kasvinsuojelukäsittelyt optimoiduilla ohjelmilla testitilalla
Ruttopaine oli kaudella 2024 erittäin kova, mutta testitilalla kasvustot pysyivät terveinä sekä viljelijän omalla, että testiä varten suunnitelluilla ohjelmilla. Ruokaperunalla myös varastointikestävyys on ollut hyvä.
Rikkakasvien torjunta-aineiden valikoima on muuttumassa ja torjuntaohjelma suunniteltiin jatkossa saatavilla olevien valmisteiden kanssa. Peruna on herkkä kasvi ja rikkakasvien torjunta voi häiritä sen alkukehitystä, mikä tilanteesta riippuen näkyy myös sadossa. Testiohjelmissa käytettiin perunalle hellävaraisia valmisteita ja käsittelyajankohta oli juuri ennen taimettumista. Valvatti ei testilohkolla ollut ongelmana, joten sen torjuntaan Boxer+Titus-seoksella kasvustoon ei ollut tarvetta. Myöskään juolavehnää ei tarvinnut valikoivilla valmisteilla torjua.
Ruokaperunalla optimi-ohjelman antama sadonlisä +8280 kg/ha oli vakuuttava. Selittävänä tekijänä oli sekä tilanteeseen sopiva lannoitus, että sitä täydentänyt kasvinsuojelu. Tautitorjunta suojeli satopotentiaalin, eikä rikkakasvien torjunta häirinnyt kasvun alkuunlähtöä. Muutenkin olosuhteet olivat Kalajoella perunan kasvulle oikein hyvät.
Sadonlisän arvoksi määriteltiin 2068 €/ha. Lannoitusohjelman lisäkustannus oli 204 €/ha ja vastaavasti kasvinsuojeluohjelman lisäkustannus oli 217 €/ha. Kasvinsuojeluohjelma sisältää myös sen mukana ruiskutetut YaraVita-lehtilannoitteet. Lisäpanoksiin sijoitettu raha palautui 4,9 kertaisesti takaisin suuremman tilin mukana.
Testilohkolla verrattiin myös pelkän kasvinsuojelun ja lehtilannoitteiden vaikutusta. Tässä sadonlisä tilan omaan ohjelmaan verrattuna oli +2550 Kg/ha ja lisäarvo 637 €/ha. Ruiskutusten kautta tehdyt lisäpanostukset siis palautuivat lähes kolminkertaisesti takaisin tulojen kasvun myötä.
Kasvinsuojelu ja lannoitus paransivat myös mukulakokojakaumaa
Perunaruton torjunta tulevaisuudessa
Perunaruton muuntuessa geneettisesti entistä hankalammaksi täytyy torjuntaohjelma rakentaa niin, ettei käytettävissä olevien torjunta-aineiden teho vaarannu. Koska EU:ssa käytöstä poistuu tehoaineita eikä tilalle tule pitkään aikaan uusia, on jäljelle jäävien tehoaineiden tehon varjelu ensiarvoisen tärkeää. Euroopassa onkin nykyään vahva suositus, että perunaruton torjuntaan käytetään ainoastaan kahden eri tehoaineen seoksia ja täysillä käyttömäärillä.
Suomessa ei vielä käytetä yleisesti kahden tehoaineen seoksia joko kaksi eri valmistetta yhdistäen tai valmiilla seoksella, mutta sen tarve on ennen pitkää meillekin tulossa. Ruton lisäksi perunalla on myös muita tauteja, kuten lehtipolte, keltalaikku sekä mustalaikku, jotka täytyy ottaa huomioon torjuntaa suunniteltaessa.
Syngenta Nordics A/S, syngenta.fi
Mainos: Syngenta Nordics A/S
