Kuormien punnitustulokset yllättivät kokeneen rehuntekijän

Ongelman esille nostaminen kannatti. Huomio kiinnittyi märän rehun säilöntälaatuun, joka ei vastannut hyvän rehun tavoitearvoja. Kesään mennessä ratkaisu oli löydetty. Ja mikä parasta, Ala-Korholan väki haluaa jakaa oppimiskokemuksensa myös muiden tietoon.

Minna Klemetti-Rissanen on toiminut ennen viljelijäksi siirtymistä ruokinnan suunnittelijana ProAgrialla, joten hänellä on kokemusta myös haasteellisten rehujen täydentämisestä. Osaamisesta oli apua ja heikosta rehunlaadusta huolimatta vakavilta ketooseilta ja hapanpötseiltä vältyttiin. Haastava rehu aiheutti kuitenkin lisäkuluja ja lisätyötä. Tuotostavoitteesta joustettiin eläinterveyttä painottaen. Märän rehun oheen ostettiin kuivempaa säilönnälliseltä laadultaan hyvää paalirehua sekä robotilta ja kioskilta jaettiin hyvin energiapitoisia ostorehuja. Lisäksi ruokintapöydälle jaettiin kastelukannulla maittavaa energialiuosta säilörehun päälle useamman kerran päivässä.

Minna Klemetti-Rissanen on aiemmin toiminut ruokinnan suunnittelijana. Ammattitaidosta on paljon hyötyä oman tilan karjan ruokinnassa. Vierellä puoliso Ville Rissanen. Mukana myös Eastmanin Arja Seppälä ja Sami Saarikettu. 

Ala-Korholan tilan yhden robotin karjalle rehut tehdään ajosilppurilla yhteistyössä naapuritilan kanssa. Rehunkorjuuketju on osaava ja kokenut. Tilalla säilöntäaineena on perinteisesti ollut AIV 2 Plus Na. Ennen tätä kesää kuormia on punnittu tilalla vain kerran vuonna 2021. Tuolloin korjattiin toista satoa hyvällä säällä, rehun kuiva-aine oli noin 40 %. Kuormat olivat oletettuja kevyempiä ja säilöntäaineen annostelua pienennettiin totutusta. Märempää rehua ei tuolloin päästy punnitsemaan, joten annostelu märille kuormille jäi näppituntuman varaan.

Vuoden 2023 kakkossadon käymislaatu jätti paljon toivomisen varaa, ja siksipä rehusta päädyttiin analysoimaan säilöntäaine Eastmanin toimesta. Mittausten perusteella annostelu oli ollut vain 2,5 l/t, kun märälle rehulle annostelun tulisi olla 6-7 l/t.

Tilalla ryhdyttiin heti korjaaviin toimenpiteisiin ja kuormavaaka tilattiin kesän rehuntekoon. Kesätöitä tarvitseva nuori palkattiin kirjaamaan kuormien painoja ja laskemaan paljonko happoa olisi pitänyt kuormaan laittaa.

Heti ensimmäisen kuorman kohdalla todettiin, ettei annostelu ollut kohdallaan. Kuormaan oli laitettu 52 l, kun tarve olisi ollut 92 l. Tulos yllätti. Annostelua säädettiin vastaamaan punnitustuloksia. Silppurikuski Juha Rissanen totesi, ettei sitä voi silmämääräisesti arvata, miten paljon esimerkiksi kärryn muoto vaikuttaa kuorman painoon.

Annostelutavoitteessa huomioitiin sekä rehun kuiva-ainepitoisuus että raakavalkuaispitoisuus. Kun rehun valkuaispitoisuus oli 190 g/kg ka ja kuiva-aine selvästi alle 30 % päädyttiin tavoittelemaan 7 l/t annostelua. Rehun valkuainen puskuroi pH:n laskua, ja siksi se on syytä huomioida säilöntäaineen annostelua säädettäessä.

Kesän aikana punnittiin 105 kuormaa. Kuiva-aine ykkössadossa oli keskimäärin 26 %, jonka seurauksena kuormat painoivat 2400 kg enemmän kuin loppukesällä, jolloin kuiva-aine oli korkeimmillaan 47 %. Kärryjen (Jumbo, KippiHeikki, Kire) välillä oli selvät erot painoissa. Yksittäiset punnitustulokset on merkitty mustalla pisteellä. Vajaita kuormia (harmaat pisteet) ei ole huomioitu keskiarvoissa. Monet tekijät aiheuttavat vaihtelua kuormapainoihin, joten silppurikuskin näppituntumaa tarvitaan edelleen. 

Kun tämän kesän ykkössato otettiin syöttöön, lehmät söivät rehua emännän sanoin ”kuin hullut puuroa”. Lehmät palkitsivat isäntäväen saman tien rehunlaatuun tehdyistä panostuksista. Tuotos nousi heti 4 kg/lehmä/vrk. Maidon rasva- ja valkuaispitoisuus nousivat molemmat kolme kymmenystä. Parempi säilörehu mahdollisti myös ruokinnan väkirehuosuuden laskemisen 50 %:sta 44 %:iin. Tuotoksen nousuun vaikuttivat yhdessä parempi rehun sulavuus, säilöntälaatu ja kuiva-ainepitoisuus. Lehmät on helpompi pitää terveenä, kun säilörehu maittaa, jolloin eläimet syövät helpommin riittävästi kuitua eikä väkirehunosuutta tarvitse nostaa riskirajoille. Pelkästään parantuneen säilöntälaadun merkitys tilalla on lähes 19 000 euroa. Uusia tuotosennätyksiä on nyt helpompi lähteä tavoittelemaan. Tuotostavoite voisi olla jopa 14 000 kg EKM/lehmä/vuosi, totesi Minna Klemetti-Rissanen.

Tilan väki on tyytyväistä kuormavaakainvestointiin. Ville Rissanen painotti, että lähtökohtaisesti rehu pyritään korjaamaan sopivasti esikuivattuna. Olosuhteille ei kuitenkaan voi mitään, ja kun rehua joudutaan korjaamaan märkänä, niin kuormien punnitseminen on erityisen tärkeää, jotta säilöntäaineen annostelu saadaan säädettyä oikeaksi.

Taulukko Keskiarvot märän 2023-kakkossadon ja tämän kesän ykkössadon rehujen analyyseistä. 

Tämän kesän rehut on kaikki tehty kuormavaakaa hyödyntäen. Näin annostelun onnistumisesta voidaan olla varmoja. Onnistuminen nostaa hymyn huulille koko porukalla. Vasemmalla Juha Rissanen, keskellä Minna Klemetti-Rissanen ja oikealla Ville Rissanen. 

Kirjoittaja: Arja Seppälä, Kehityspäällikkö, Eastman