
Käyttäjäystävällinen happosäilöntä kiinnostaa

Paalirehusta siirryttiin siilon ja auman sekamuotoon
Laajennusinvestoinnin myötä Janne Mäkeläisen ja Kirsi Reijosen tilalla Loimaalla siirryttiin pyöröpaalauksesta tarkkuussilputtuun säilörehuun. Timotei-nurminata-apila-seos korjataan omalla ajosilppurilla ja säilötään siilon ja auman sekamuotoon, jossa on vain yksi pitkä sivu. Janne korostaa auman etuja siiloon verrattuna. Aumassa ei ole tiivistämisen kannalta hankalia seinänvieriä ja lisäksi auman koko joustaa siiloa paremmin tarpeen vaatiessa.

Rantua ei kaivata
Janne kertoili säilöntähaasteista tilallaan. Useinkin käy niin, ettei aumaa saada yhtenä päivänä tehtyä, osa kuormista jää seuraavaan päivään. Seuraavana aamuna kasa onkin pinnasta kuuma, vaikka olisi käytetty biologista säilöntäainetta. ”Usein tuohon kohtaan tuppaa rantu tulemaan”, eli päivien vaihtuminen näkyy rehun leikkuupinnassa vielä syöttövaiheessakin. Myös rehuauman pinnassa on homeläikkiä. ”Jos näitä ongelmia pystyisi tehokkaammalla säilöntäaineella taklaamaan.” Jälkilämpenemisen esto tulisi myös tarpeen.
Janne Mäkeläinen kertoo odottavansa säilöntäaineelta hyvää rehun säilyvyyttä ja korkeaa laatua. Lisäksi säilöntäaineen pitäisi olla turvallinen käyttää. Koneetkaan eivät saisi kärsiä säilöntäaineen käytöstä. Rehun laadusta kiinnostavimmiksi seikoiksi nousivat parempi maittavuus sekä pienempi lisävalkuaisen tarve. Säilöntäaineen tulee olla myös kustannustehokas.

Käymislaadun tuotantovaikutus kiinnostaa
Janne kaipasi tietoa säilörehun käymislaadun vaikutuksesta syöntiin, pötsikäymiseen ja eläimen ravintoaineiden saantiin. Säilönnän aikaiset silmin näkymättömät muutokset ovat tilan taloudessa merkityksellisiä asioita.
Mitä enemmän ruoho muuttuu käymisen aikana, sitä heikompi sen tuotantovaikutus on. Tuoreessa ruohossa on sokereita usein yli 100 g/kg kuiva-ainetta. Säilörehussa kaikki sokerit ovat saattaneet muuttua maitohapoksi ja huonossa tapauksessa haihtuviksi rasvahapoiksi, kuten etikka- ja voihapoksi. Valkuaisen hajoamisesta kertoo rehun ammoniakkipitoisuus. Nämä muutokset vähentävät rehun syöntiä ja heikentävät rehun arvoa pötsimikrobien energianlähteenä. Säilörehun sokerit ovat pötsimikrobeille energiaa, mutta käymisessä syntyneet hapot eivät.
Tämän vuoksi rajoittuneesti käynyt rehu tuottaa pötsissä paremmin mikrobivalkuaista kuin rehu, josta sokerit ovat käymisessä kuluneet vähiin. Käymisen rajoittaminen onnistuu esikuivaamalla ja käyttämällä AIV-säilöntäainetta rehun säilönnässä. Ja tietysti nämä keinot yhdistämällä saadaan selvin vaikutus.

AIV Oiva tuo kaivatun ratkaisun
Markkinoille tuleva uusi säilöntäaine AIV Oiva tuo kaivatun ratkaisun. AIV Oiva sisältää muurahaishappoa sekä happo- että suolamuodossa. Lisäksi se sisältää propionihappoa ja bentsoaattia jälkilämpenemisen estoon. Sen koostumus on optimoitu käyttäjäystävällisyyden ja tehon suhteen. AIV Oiva ei syövytä ihoa, joten roiskeiden aiheuttama huoli vähenee perinteisiin happotuotteisiin verrattuna.
Janne on ottanut AIV Oivaa ensi kesäksi kokeiluun. Ensisijaisesti hän aikoo käyttää AIV Oivaa nurmirehun säilöntään vähentämään jälkilämpenemisestä johtuvia murheita. AIV Oiva soveltuu erinomaisesti myös syöttöaumaan, eli rehuun, joka joudutaan ottamaan pian syöttöön säilönnän jälkeen. Jannella onkin valmiiksi Happowan hapotin ajosilppurissa ja annostelusuutin on torven keskivaiheilla. Annostelu 5 l/t pitäisi onnistua käytössä olevalla pumpulla helposti.
”Jos nyt vois sitten käyttääkin”, tuumasi Janne kuultuaan, ettei AIV Oiva syövytä ihoa.
Naudanlihantuotantoa Janne Mäkeläisen ja Kirsi Reijosen maatilalla Loimaalla.
Tilan päätuotantosuunta on vasikoiden välikasvatus. Tilalla on 600 vasikkapaikkaa ja 200 loppukasvatuspaikkaa. Tilalla on investoitu viime vuosina vasikoiden juottamoon, välikasvattamoon, lantavarastoon ja lannanseparointiin. Kaikki piha-alueet on asfaltoitu.
Nautojen ruokintaan tehdään kolme erilaista seosrehua, yksi juottovasikoille, yksi alle puolivuotiaille ja yksi seos loppukasvatukseen. Nurmen viljelyala on noin 90 hehtaaria. Pääosa tarvittavasta viljasta ostetaan tuoreena ja murskesäilötään omalla Murska 2000 S 2x2 -myllyllä.
Olkea paalataan nykyään vuosittain noin 1000 paalia. Lannan separoinnin myötä oljen tarve on suunnilleen puolittunut aiemmasta.
Tilalla työskentelee isäntäpariskunnan lisäksi kaksi vakituista työntekijää. Sesongin aikana lisätyövoimaa hankitaan tarpeen mukaan.
”AIV Oiva on tarkan optimoinnin tulos. Toksikologi, kemisti, rehulainsäädännön asiantuntija, säilöntäasiantuntija, tuotantopäällikkö ja monet muut ovat osallistuneet kehitystyöhön, jossa tehokkuus maksimoitiin käyttäjäturvallisuuden asettamien reunaehtojen sisällä.” kertoo Arja Seppälä, tuotekehityspäällikkö.

Tietonurkka: AIV Oiva
Rehun pH:n laskeminen lisätyn hapon avulla on aikoinaan palkittu Nobel-palkinnolla.
AIV Oiva mahdollistaa tuon keksinnön hyödyntämisen käyttäjäystävällisesti.
AIV Oiva on todella hyvä vaihtoehto biologisille säilöntäaineille.
Tekstit: Arja Seppälä. Kuvat: Kirsti Seppälä.