Uotilat huolehtivat vasikoista koko perheen voimin - - Maaseudun Tulevaisuus
MAINOS: HKScan

Uotilat huolehtivat vasikoista koko perheen voimin

Susanna ja Mikko Uotila kasvattavat nautoja Kouvolan Ummeljoella, Mikon kotitilalla. He kokevat palkitsevina oman työnsä vapauden ja onnistumiset, mutta arjen onnea on myös yhteinen aika lasten kanssa.
Pekka Rousi

Mikko aloitti viljelijänuransa vuonna 2003. Susanna muutti Mikon ja tämän tyttären luo asumaan vuonna 2016. Nyt Viivi on kakkosluokkalainen ja ylpeä isosisko. Susanna on äitiyslomalla hoitamassa kaksivuotiasta Eleanoria ja puolivuotiasta Johania, mutta usein lapset ovat vanhempiensa mukana navetassa.

Äitiysvapaa maatilalla tarkoittaa sitä, että Uotilat saavat navettatöihin maksullista sijaisapua. 

”Meillä käy kaksi vakituista lomittajaa tekemässä minun äitiysvapaatani, kun muilta töiltä ehtivät. Jos lomittaja on aamulla navetassa, pystyn tekemään toimistotöitä. Iltaisin olen itse navetassa”, Susanna kertoo.

Arki onkin suunniteltava tarkoin: eläinten siirtelyyn ja muuhun käsittelyyn ei lapsia voi ottaa mukaan, eikä traktorin hytti ole sovelias hoitopaikka. 

Tuttujen tilojen yhteistyötä 

Uotiloiden tilalle tulee pikkuvasikoita seitsemältä maitotilalta säännöllisinä ryhminä. Niitä juotetaan kotimaisesta maitojauheesta valmistetulla maidolla kaksi kuukautta, ja juoton ohessa ne oppivat syömään nurmirehua ja viljasta tehtyä väkirehua. 

Juoton jälkeen vasikat siirretään toiseen navettaan. Isommille vasikoille on kaksi kasvattamoa, joissa eläimet ovat kuivikepohjalla. Noin puolivuotiaina ne lähtevät jatkokasvatukseen toisille tiloille.

”Meidän työtä helpottaa, että vasikat tulevat läheltä ja aina samoilta tiloilta. Syntymätilojen tuottajat ovat kaikki tuttujamme, he huolehtivat vasikoista hyvin. Tiedämme myös, millaisiin oloihin ne meiltä lähtevät”, Uotilat kertovat.

Vasikat menevät jatkokasvatukseen aina samoille HK Ehta-tiloille, joilla kiinnitetään erityishuomiota hyviin olosuhteisiin. Mallin etuna on myös, että jos jollain tilalla havaittaisiin esimerkiksi tarttuva eläintauti, se pystyttäisiin heti jäljittämään ja rajaamaan. Uotilat ovatkin tyytyväisiä pitkäaikaiseen sopimuskumppaniinsa.

”Eläintautiasiat on hyvin mietitty, ja saamme asiantuntevaa neuvontaa juuri tähän omaan erikoisalaamme”, Mikko luonnehtii. 

Vasikat nauttivat kesästä

Vaikka tilan pellot ovat luomussa, vasikat saavat nurmirehun lisäksi tavallista, teollista täysrehua. Mikon mukaan vasikat kasvavat juuri niitä varten kehitetyllä rehulla paremmin kuin pelkällä kotoisella viljalla.

”Omasta viljasta jauhatettu rehu ei ollut tarpeeksi tasalaatuista. Soijattomalla ostorehulla päästään parempiin tuloksiin. Väkirehun määrä on melko pieni, sen rinnalla eläimet saavat vapaasti säilörehua.”

Vasikoiden hyvinvointia turvataan lisäksi raikkaalla ilmalla ja runsaalla kuivituksella. Viimeisin investointi oli uusi juottokone, joka lyhensi tutille mielivän vasikan odotusaikaa. Laumaeläiminä naudat haluavat myös syödä yhtaikaa, siksi ruokintapöydän ääressä on kaikille riittävästi tilaa.

Uotilat päästävät isommat vasikat kesällä ulos ja ruokkivat ne laitumelle. Lauma nauttii olostaan, ja näky on mukava myös ohikulkijoiden silmiin. Eläinten ollessa ulkona Uotilat tekevät rakennusten kunnostustyöt.

Työntäyteistä elämää

Susanna on mukana nuorille lihantuottajille suunnatussa koulutuksessa, HKScanin Next Generationissa.

”Minulla on palo kehittää omaa osaamistani ja tätä tilaa. Tilamme on yritys, jota on osattava hoitaa. Ryhmässä jaetaan hyviä toimintatapoja sen sijaan, että kukin pyörisi vain omassa kuplassaan.”

Elämäänsä nautatilalla pariskunta kuvaa työntäyteiseksi. Aina ei ole ollut helppoa, mutta onnistumiset työssä sekä toimiva vasikoiden kasvatusmalli ovat tuoneet molemmille lisää virtaa.

”Itse olemme positiivisella mielellä, mutta täällä Kaakkois-Suomessa tunnelma on hieman seisahtanut. Nuoret eivät uskalla lähteä investoimaan isosti alalla, jossa katteet ovat pienet. Moni ajattelee, että rahan saa muualta helpommalla”, he pohtivat.

Alavireistä tunnelmaa ei ole parantunut viimeaikainen naudantuotantoa ja lihansyöntiä syyllistävä keskustelu. Uotiloiden havainnon mukaan ihmisillä on myös varsin heikot tiedot karjankasvatuksesta.

”Eräs naapurikin oli siinä uskossa, että vasikat kasvatetaan pimeässä”, he ihmettelevät.

Suomi-nauta elää nurmesta

Mikko ja Susanna haluaisivat kaikkien tietävän suomalaisesta naudankasvatuksesta ainakin sen, että täällä nurmi on nautojen tärkein ravinto. Nurmipellot ovat tärkeässä roolissa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja hiilen sidonnassa.

He korostavat myös, että kotimaisen ruoantuotannon omavaraisuus on elintärkeää, ei pelkästään Suomella vaan jokaisella maalla. Nyt kun korona on sulkenut rajoja, on nähtävissä, miten kansainvälinen kauppa on herkkä häiriöille.

”Jotta kotimainen tuotanto jatkuu, tulee meidän kaikkien suosia kotimaista.”

Heidän kolmas tärkeä viestinsä on kasvatuksen eettisyys ja lihan jäljitettävyys. Puhtaan kasvatusympäristön ja tiukkojen lääkityskäytäntöjen vuoksi lihan turvallisuudesta voi olla varma.

”Me syödään itse sitä samaa lihaa, sen turvallisuudesta ei tarvitse olla huolissaan”, he sanovat. Pariskunta kokee olevansa omalla alallaan maatalousyrittäjinä.

”Vaikka töitä on paljon, elämässä on tietty vapaus. Tykkäämme olla tekemisissä luonnon ja eläinten kanssa. Lapset ovat tietysti avainasemassa, ja täällä saadaan yhdessä tehdä ja touhuta heidän kanssaan.”

Tutustu myös muihin tekijöihin HK:n ja Kariniemen takana: www.hkscanagri.fi/kotitilalta

TEKSTI: Raila Aaltonen

MAINOS: HKScan
Lue lisää