EU:n ministerit päättivät uusiutuvasta energiasta – liikenteen biopolttoainetavoite Suomelle pettymys, metsäbiomassan kestävyydestä voitto

Neuvosto ei asettanut maanantain kokouksessa kuitupuun energiakäytölle rajoitteita. Kuva: Kari Salonen

Unionin jäsenmaiden ministereistä koostuva energianeuvosto määritteli maanantaina liikenteen kehittyneille biopolttoaineiille kolmen prosentin minimitavoitteen vuoteen 2030 mennessä.

Laskennassa saa käyttää niin sanottua tuplalaskentaa, eli tosiasiassa minimivaatimus EU:ssa on neuvoston mukaan puolet tästä, eli 1,5 prosenttia.

Suomen neuvottelijat tavoittelivat, että kehittyneille liikenteen bio­polttoaineille saataisiin EU:ssa huomattavasti kunnianhimoisempi tavoite kuin neuvoston päätös. Tuplalaskenta nimittäin puolittaa edistyneiden biopolttoaineiden tavoitteen ja antaa Suomen edustajien mukaan heikon signaalin niitä tuottavalle teollisuudelle.

"On tärkeää, minkä asennon lainsäädäntö saa. Mitä korkeampi tavoitetaso on, niin sitä enemmän se luo investointikannustetta. Ei voi ajatella, että ruokapohjaisilla biopolttoaineilla mennään pitkälle – uudet raaka-ainepohjat ovat biopolttoaineiden tulevaisuus", Suomea kokouksessa maanantaina edustanut asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo.

Tuplalaskenta tarkoittaa sitä, että jos biopolttoaine on valmistettu jätteistä ja tähteistä, se lasketaan jakeluvelvoitteeseen kaksinkertaisena.

Vaikka komissio ei alkuperäisesityksessään laskenut kehittyneiden polttoaineiden velvoitteita kaksinkertaisena, jäsenmaiden neuvoston edustajista suurin osa kannatti tuplalaskennan lisäämistä. Syynä tähän on jäsenmaiden kiinnostus ensimmäisen sukupolven ruokapohjaisia polttoaineita kohtaan, kehittyneiden sijaan, ministeri Tiilikainen kertoo.

Euroopan parlamentti ja komissio olisivat halukkaita nostamaan kehittyneiden bio­polttoaineiden jakelun minimikiintiön 3,6 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ilman tuplalaskentaa.

Neuvosto päätti myös maanantaina, että metsäbiomassan kestävyyskriteerien tulisi perustua riskiperusteiseen lähestymistapaan, kuten myös komissio esittää.

Riskiperusteisessa mallissa metsien biomassan kestävyyttä arvioidaan sen perusteella, onko puu korjattu jäsenmaan lainsäädännön mukaisesti.

EU:ssa määriteltyjen metsäbioenergian kestävyyskriteerien on pelätty lisäävän byrokratiaa Suomen metsänomistajille, jos metsäbiomassojen kestävyyttä alettaisiin arvioida esimerkiksi yksittäisten hakkuuerien perusteella.

Ministeri Tiilikainen on neuvoston päätökseen tyytyväinen.

"Vältytään turhalta hallinnolliselta taakalta", hän korosti.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan raportoija esitti alun perin, että sähkön ja lämmön tuotantoon voitaisiin käyttää uusiutuvina energialähteinä pelkästään tähteitä ja jätteitä, eikä esimerkiksi runkopuuta tai kantoja.

Asia kuitenkin kaatui valiokunnan äänestyksessä lokakuussa.

Parlamentti jatkaa uusiutuvan energian direktiivin käsittelyä tammikuun puolivälissä täysistunnossa, minkä jälkeen alkavat komission, neuvoston ja parlamentin kolmikantaneuvottelut.

EU:n jäsenmaiden ministereistä koostuva liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto kokoontui maanantaina Brysseliin keskustelemaan muun muassa energiaunionin hallinnosta, uusiutuvan energian direktiivistä ja sähkön sisämarkkinoista.

EU:n tavoite on tuottaa 27 prosenttia kokonaisenergiantarpeesta uusiutuvilla vuoteen 2030 mennessä.

Lue myös:

Energianeuvosto ei rajoittaisi puun käyttöä biopolttoaineeksi