Metsä

Onnistunut oksakarsinta parantaa visan laatua – ”Harmillisen paljon löytyy kohteita, jotka on jätetty leikkaamatta"

Metsä 12.08.2018 Sastamala

Jos laadukkaasti istutettuun visakoivikkoon ei tehdä oksakarsintaa, menettävät rungot nopeasti arvonsa.


Kari Salonen
Visaseuran heinäkuinen kesäretki kokosi visan kasvattajat ja asiantuntijat Tuomo Haapaniemen kylvettyyn visakoivikkoon Sastamalassa.

Visakoivun oksien karsinnan ajankohta ja karsittavien oksien valinta vaikuttavat oleellisesti puun lopulliseen arvoon.

Visakoivun oksat poistetaan valikoivalla karsinnalla, jolloin puun rungosta poistetaan isoimpia oksia, jotta rungosta tulisi mahdollisimman oksaton, suora ja sorvikelpoinen.

”Harmillisen paljon löytyy kohteita, jotka on istutettu hyvin, mutta jätetty leikkaamatta. Tällöin laadukkaasti tehty istutus menee hukkaan”, kertoo Visa­seuran hallituksen jäsen Pekka Valkeapää.

Keskimäärin oksien valikoivaa karsintaa tehdään noin kymmenen vuoden ajan, jolloin päästään noin 4–6 metrin oksattomaan rungon korkeuteen.

Oksat karsitaan leikkaamalla ne irti mahdollisimman läheltä runkoa, 90 asteen kulmassa oksaan nähden. Mitä pienempi ja pyöreämpi leikkausjälki oksasta jää, sitä tehokkaammin se kyljestyy eli kasvaa umpeen.

Nuorelle puulle suositellaan kuitenkin jätettävän elävää oksistoa noin puolet puun kokonaispituudesta.

Mitä enemmän puulla on yhteyttämispinta-alaa, sitä paremmin se kasvaa, minkä vuoksi liiallinen karsiminen voi rajoittaa kasvua.

”Puu tarvitsee lehtiä kasvaakseen. Pitkä ja ilmava latvus on puun kannalta paras”, toteaa Visaseuran kunniajäsen Martti Kokkonen. Karsinnalla pyritään estämään puun haaroittumista, jolloin visautumisraja nousee korkeammalle.

Visaseuran suosittelema oksien karsinta-aika on juhannuksesta heinäkuun loppuun.

”Tuoreen oksan poistaminen ei johda lahon muodostumiseen. Jos oksa poistetaan liian aikaisin, saattaa puun kuori haljeta”, Valkeapää selittää.

Jos visakoivu karsitaan vasta elokuussa, ei karsinnan aiheuttama vaurio ehdi palautua ennen koivun talvilepoa.

Yleensä ensimmäinen oksakarsinta toteutetaan toisena kasvukautena istutuksen jälkeen.

”Kokemukseni mukaan eri visakloonien välillä voi olla eroja, osa kestää paremmin leikkausta ja osa huonommin”, Valkeapää toteaa.