Puunkäytön lisäystuo töitä sahureille »Rahtisahauksen osuuson edelleen merkittävä, vaikka sen on ennus-tettu vähenevän. «RIITTA BACKMAN

Alatemmesläinen Hannu Ojanperän kiertää sahaamassa asiakkaiden puita pitkin maakuntaa. Hän harmittelee, että CE-merkinnästä liikkuu väärää tietoa. Moni luulee, ettei omaakaan puuta saa enää sahauttaa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkisto

Sahayrittäjien näkemys alan tulevaisuudesta on kaksijakoinen.

Kaksi kolmasosaa yrittäjistä pitää näkymiä synkkinä, mutta kolmannes uskoo puunkäytön lisääntyvän ja tuovan mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen, kertoo Sahayrittäjät ry:n ja Työtehoseuran (TTS) tekemä ja Kollin säätiön rahoittama selvitys.

Monet pienet yritykset kokevat kilpailun teollisten insinööripuutuotteiden kanssa muuttuvan mahdottomaksi.

”Myös kiristyvät EU-vaatimukset, kuten voimaantuleva CE-merkintä, nopeuttavat halukkuutta jättää ala”, Sahayrittäjien toiminnanjohtaja Raimo Etelä sanoo.

Sahayrittäjä Hannu Ojanperä Limingan Ala-Temmeksestä harmittelee, että CE-merkinnästä liikkuu myös väärää tietoa. Moni luulee, ettei omaakaan puuta saa enää kohta sahauttaa.

Ojanperällä töitä ja uskoa tulevaisuuteen riittää.

”Omalla kohdallani näen tilanteen ihan valoisana. Ajat ovat kyllä muuttumassa, sillä nykyään monen nuoren mielestä kaupasta saa lautaa helpommin”, Ojanperä pohtii.

Yritysten liikevaihto on kasvamassa, koska jäljelle jäävät tekevät Etelän mukaan aiempaa enemmän.

Asiakkaat vaativat yhä jalostetumpia tuotteita, esimerkiksi valmiiksi maalattua tai määrämittaan pätkittyä tavaraa.

Joka kolmas piensahayrittäjä aikoo investoida seuraavan viiden vuoden aikana. Eniten suunnitellaan hallien ja varastojen rakentamista. Myös höyläkoneiden hankintaa pohditaan.

Tulevaisuuteen uskovat sahurit suunnittelevat myös uutta toimintaa. Muutamat miettivät lämpölaitoksen tai kuivaamon rakentamista. Monella yrityksellä oli suunnitteilla katkaisusaha.

Rahtisahauksen osuus on TTS:n tutkimusvastaavan Riitta Backmanin mukaan edelleen merkittävä, vaikka sen on ennustettu vähenevän. Rahtisahausta harjoitti kyselyyn vastanneista liki 60 prosenttia. Osa näki rahtisahauksessa yhä lisäämisen mahdollisuuksia.

Rahtisahauksessa sahayrittäjä ei omista puuta eikä sahatavaraa, vaan ne ovat koko ajan sahauttajan omaisuutta.

Rahtisahauksen tuntihinnoissa oli suuria eroja eri puolilla maata. Halvimmillaan laskutettiin 30 euroa ja kalleimmillaan 90 euroa. Keskihinta oli 59 euroa tunnilta.

Myyntisahatavaraa ilmoitti valmistavansa 40 prosenttia vastaajista. Höyläystä harjoitti kolmannes. Rahtihöyläystä oli neljänneksellä.

Vain joka neljäs yrityksistä toimi pääasiassa siirrettävällä kalustolla.

Kysely lähetettiin 1049 yritykselle. Vastauksia tuli 273 yritykseltä, joista toiminnassa oli 196.

Toimintansa oli lopettanut tai pysäyttänyt tilapäisesti 77 yritystä.

Puolet vastanneista yrityksistä oli erittäin pieniä, liikevaihdoltaan alle 50 000 euroa. Vain 14 prosentilla liikevaihto ylitti 400 000 euroa.

Liikevaihdoltaan yli 400 000 euron yritysten osuus oli suurin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Piensahayrittäjistä nuoria on Etelän mukaan huolestuttavan vähän. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 52 vuotta. Nuorin vastaaja oli 25- ja vanhin yli 80-vuotias.

Yrityksen koolla ei näyttänyt olevan yhteyttä yrittäjän keskimääräiseen ikään.

Ulkomaankauppaa kävi kaikkiaan kaikkiaan 15 yritystä.

Vienti suuntautui lähinnä Ruotsiin, Norjaan ja myös Japaniin. Yksittäiset yritykset veivät myös Puolaan, Itävaltaan, Saksaan, Britanniaan, Italiaan, Benelux-maihin, Egyptiin, Jordaniaan, Algeriaan, Etelä-Koreaan ja Filippiineille.

Suomessa toimii noin 1 200 piensahaa, jotka työllistävät yrittäjän sekä mahdollisesti perheenjäseniä ja ulkopuolisia työntekijöitä.

Nämä sahat käyttävät puuta vuosittain noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä.

JUHA KAIHLANEN

Avaa artikkelin PDF