Professori pitää Metsähallituksen kartellin vahinkoarvioita oikeina
Mäntykuitupuun kaupoissa aiheutui 14 prosentin vahinko. Muilla kuitupuilla vahinkoprosentti oli noin 10.Taloustieteen professori Pekka Ilmakunnas Aalto-yliopistosta pitää Metsähallituksen pääasiantuntijana käyttämän Heikki Pursiaisen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksia luotettavimpina arvioina metsäyhtiöiden muodostaman kartellin aiheuttamista vahingoista vuosina 1997–2004.
Metsähallituksen nimeämänä todistajana keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa kuultu Ilmakunnas totesi, että hänen mielestään Metsähallitukselle on todennäköisesti aiheutunut vahinkoa kilpailunrajoituksesta.
"Tutkimusten perusteella katson, että varovainen arvio vahingosta mäntykuitupuun osalta on sitä suuruusluokkaa, jonka sekä Pursiainen että Luke saivat tulokseksi, eli noin 14 prosenttia. Muiden kuitupuiden osalta todennäköisesti alhaisempi, 10 prosentin luokkaa", Ilmakunnas sanoi.
Tukkien osalta todennäköinen vahingon suuruusluokka on hänen mukaansa pienempi kuin kuitupuiden. Tukkien vahinkoprosentiksi hän arvioi 4–8.
Pursiainen päätyi selvityksessään, että koivutukkikauppoja oli aineistossa niin vähän, ettei vahinkoprosenttia voinut arvioida luotettavasti.
Käräjätuomari kysyi Ilmakunnakselta, kuinka kartellin vaikutus voi olla Luken selvityksissä käytettyyn yksityismetsien kantohintaan sama kuin Pursiaisen arvioissa käytettyyn Metsähallituksen toimituskauppojen hintaan.
Metsähallituksen toimituskauppojen hintaan luetaan myös korjuu- ja kuljetuskustannukset tehtaalle sekä hallintokulut, jotka puuttuvat yksityismetsien puukaupoissa käytetystä kantohinnasta.
Yleinen arvio on, että korjuu- ja kuljetuskustannukset sekä hallintokulut muodostavat noin puolet puun tehdashinnasta Metsähallituksen toimituskaupassa.
Ilmakunnas ei nähnyt samanlaisessa vaikutuksessa ongelmaa, vaan hänen mukaansa kyseiset hinnat ovat hyvin korreloituneita.
Vaikutuksen kestosta kiista
UPM tunnusti Kilpailuvirastolle 3. toukokuuta 2004, että yhtiö oli osallistunut kiellettyyn hintayhteistyöhön Metsäliiton ja Stora Enson kanssa.
Kilpailuvirasto teki tutkintaiskut metsäyhtiöihin toukokuun lopulla 2004, jolloin UPM:n kartellitunnustuksesta ja tutkintaiskuista kerrottiin myös julkisuuteen.
Pursiaisen mukaan kartellin vaikutus kesti ainakin vielä vuoden 2005, ja puun hinnat alkoivat nousta vasta 2006.
UPM:n asianajaja Antti Järvinen kysyi Ilmakunnakselta, millaisen tuloksen Pursiaisen malli antaa, jos kartellin vaikutus todetaan päättyvän keväällä 2004.
"Kartellin vahinkoarvio ei ole silloin merkittävä", Ilmakunnas vastasi.
Metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen käyttämät asiantuntija ovat eri mieltä, kuinka laskelmissa pitää arvioida kartellin päättymisajankohta, koska sillä on merkittävä vaikutus mahdollisen vahingon määrään.
Samoin eri mieltä ollaan siitä, kuinka pitkä pitäisi olla kartellin ulkopuolinen vertailujakso – pitäisikö sen päättyä vuoteen 2010 vai 2014. Vertailujakson pituus vaikuttaa myös vahingon määrään laskelmissa.
Lue aiemmat kartellijutut täältä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat


