Lumetonta metsämaata muokataan jo istutuskuntoon Pohjois-Karjalassa – "Ensimmäisen kerran näitä hommia tehdään helmikuussa"

Maanmuokkauksen kannalta olosuhteet ovat Pohjois-Karjalan eteläosissa kuin huhtikuun lopulla, koneurakoitsija Mika Mononen sanoo. Hän teki ojitusmätästystä Liperissä perjantaina. Kuva: Lari Lievonen

"Nyt jokainen hehtaari, mikä saadaan tehtyä, on pois kevään ruuhka-ajasta", metsäesimies Jani Paajanen sanoo. Kuva: Lari Lievonen

"En tällaista tilannetta muista näillä seuduilla ennen olleen", koneurakoitsija Mika Mononen pohtii helmikuun lumimäärää Pohjois-Karjalan eteläosissa. Kuva: Lari Lievonen

Koneurakoitsija Mika Mononen aloitti Liperissä Pohjois-Karjalassa jo pari viikkoa sitten maanmuokkaustyöt, joilla valmistellaan metsämaata taimien istutukseen.

"En tällaista tilannetta muista näillä seuduilla ennen olleen. Ensimmäisen kerran näitä hommia tehdään helmikuussa", Mononen kertoo.

Työn kannalta olosuhteet ovat hänen mukaansa kuin keskimäärin huhtikuun lopulla, jolloin tavallisesti aloitellaan maanmuokkaustöitä kevätistutuksia varten.

Nyt muokkauskohteiden valintaa tosin rajoittavat paikoin jäiset ja erittäin liukkaat sivutiet, jotka vaikeuttavat siirtymistä työmaalta toiselle.

"Lavetin kanssa ei jäisille teille kannata lähteä ajelemaan. Tiet vaatisivat ensin kunnon hiekoituksen", Mononen tuumaa.

Työlistalla kärjessä hänellä ovat etelä- ja länsirinteet, jotka ovat jokseenkin lumettomia.

Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen metsäesimies Jani Paajanen kertoo, että puunkorjuun kannalta hankalaa talvea päätettiin hyödyntää aloittamalla maanmuokkaukset ennätyksellisen aikaisin.

"Nyt jokainen hehtaari, mikä saadaan tehtyä, on pois kevään ruuhka-ajasta."

Kiivain tahti maanmuokkauksissa on Paajasen mukaan touko–kesäkuussa, sillä taimien kevätistutukset pitäisi saada tehtyä ennen kesälomakauden alkua.

Syksyllä jatkuvilla maanmuokkauksilla valmistellaan seuraavan kevään istutusalueita.

Nyt Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen alueella muokataan kohteita, joilta puut korjattiin viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa.

Paajanen huomauttaa, että muokkaukset ovat käynnissä vain maakunnan eteläosissa. Pohjoisempana maa on lumen peitossa.

Muokkaustöitä jatketaan Paajasen mukaan sääolosuhteiden mukaan.

Tälle viikolle Pohjois-Karjalaan on luvattu yöpakkasia, mikä vaikuttaa työmenetelmän valintaan.

"Yöpakkasten aikaan laikkumätästys ei onnistu, koska mättäästä ei tule hyvä jäässä olevan pintamaan lohkeillessa", Paajanen sanoo.

Normaali laikutus, missä vain paljastetaan pinta-maata, tai ojitusmätästys sen sijaan onnistuvat yöpakkastenkin aikaan.

"Töitä suunnitellaan ja aikataulutetaan sääennusteiden mukaan."

Kaikkiaan Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen alueella maanmuokkaustöitä Paajanen arvioi tehtävän tänä vuonna noin 2 000 hehtaarilla.

Metsämaan muokkauksella halutaan varmistaa metsän uudistuminen ja parantaa taimien kasvua.

Muokkaus vähentää maan tiivistymistä, kohottaa maan lämpötilaa, lisää taimille käyttökelpoisten ravinteiden saantia sekä vähentää pintakasvillisuuskilpailua.

Vaikka maata muokataan nyt yli pari kuukautta etuajassa, ei taimien istutusta aiota aloittaa Paajasen mukaan talvikuukausina.

Riski istutuksen epäonnistumiseen on liian suuri, koska rouste voi nostaa juurtumattoman taimipaakun maasta ylös.

"Toukokuun toisella viikolla istutukset ovat yleensä aloitettu ja niin varmaan tänäkin vuonna", hän sanoo.

Viime vuonna Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen alueella istutettiin yli viisi miljoonaa puuntaimea.

Tänä vuonna määrä jää Paajasen mukaan alle viiteen miljoonaan, koska hakkuut ja puukauppamäärät ovat olleet pienempiä.

Valtaosa istutettavista taimista on kuusia. Männyn taimien istutusmäärät ovat hyvin pieniä, koska mäntyä lähinnä kylvetään tai uudistetaan luontaisesti.

Kuusta joudutaan istuttamaan hirvituhojen vuoksi myös alueille, mitkä sopisivat paremmin männylle.