Metsästyskausi alkaa tänään pienpetojen pyynnillä – kyyhkyjahtiin kymmenen päivää
Uuden metsästyskauden alku kääntää katseet 10.8. alkavaan kyyhkyjahtiin sekä 20.8. alkaviin vesilintujen ja karhun metsästykseen.
Metsästäjille harrastus on rentouttavaa luonnossa liikkumista ja siinä sivussa myös ravinnonhankintaa. Kuva: Lari LievonenLaskeneet karhun- ja hirvenkaatolupien määrät sekä muuttunut susitilanne puhuttavat valtakunnallisesti alkavan metsästyskauden kynnyksellä. Erityisesti koirien avulla tapahtuva metsästys on paikoitellen mahdotonta runsaasta susikannasta johtuen.
Metsästyskausi alkaa perinteisesti pienpetojen pyytämisellä tänään 1.8. Yksi eniten metsästäjiä aktivoiva jahti, kyyhkynmetsästys, alkaa 10.8.
Turvallisuus on ratkaisevassa osassa onnistunutta metsästyskautta, ja toisten metsästäjien sekä muiden luonnossa liikkujien huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Riski aseiden kanssa käyviin vahinkoihin kasvaa pidemmillä jahtimatkoilla ja yhteisjahdeissa, joihin osallistuu suuri joukko metsästäjiä.
Metsästäjien määrä on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosina pienestä laskusta huolimatta. Metsästysoikeuteen vaadittavan metsästyskortin eli riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien määrä liikkuu vuosittain reilussa 300 000:ssa.
”Vuonna 2021 pienriistasaalista saatiin hieman edellisvuotta vähemmän. Pienriistaa metsästi noin 163 000 metsästäjää, joista vajaa kolmannes jäi ilman pienriistasaalista. Pienriistanmetsästäjistä vesilintuja jahtasi noin 70 000 metsästäjää, joista noin kaksi kolmannesta sai saalista. Metsäkanalintuja pyysi noin 103 000 metsästäjää ja heistä runsas puolet sai saalista”, Luonnonvarakeskus (Luke) kerto tiedotteessaan.
Sepelkyyhky on perinteisesti metsässä pesivä maaseudun lintu. Tänä päivänä ne ovat tavallinen näky myös taajamien pihapiireissä ja puutarhoissa. Kyyhky on Suomessa runsaslukuisin saalislaji parhaimmillaan yli 250 000 linnun kokonaismäärällä.
20.8. alkavassa vesilintujen metsästyksessä sini- eli heinäsorsia metsästetään enemmän kuin muita vesilintuja yhteensä. Vuonna 2021 saatiin saaliiksi 187 000 sinisorsaa ja 72 000 tavia, heinätavit mukaan lukien.
Metsästäjiä kannustetaan haitallisten vieraslajien supikoiran, piisamin ja minkin metsästykseen tulevalla kaudella. Myös afrikkalaisen sikaruton (ASF) johdosta villisikojen metsästykseen pyritään kiinnittämään huomiota tulevissa jahdeissa.
Supikoirasaalis oli vuonna 2021 noin 115 000 yksilöä, minkkejä pyydettiin 35 000, kettuja 40 000, näätiä 16 000 ja mäyriä 11 000 yksilöä. Erityisesti supikoiria ja minkkejä saatiin edellisvuotta vähemmän saaliiksi.
Suomen riistakeskus on myöntänyt 197 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Määrä on 159 lupaa edellisvuotta vähemmän.
”Luvat on kohdennettu Suomen vahvimman karhukannan alueille”, Suomen riistakeskuksesta kerrotaan.
Hirvieläimiä metsästi vuonna 2021 noin 116 000 metsästäjää, eli hirvieläinjahdissa käyneiden määrä oli aavistuksen pienempi kuin edellisenä vuonna. Hirvenkaatolupien määrä laski alkavalle kaudelle vuodesta 2021 noin 12 prosenttia ja valkohäntäpeurojen vajaa viisi prosenttia. Kuusipeurojen lupamäärä nousi 14,6 prosenttia.
Metsästys- ja pyyntiajat voit tarkistaa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta, jonne myös metsäkanalintujen metsästysajat julkaistaan elo-syyskuun taitteessa, kun metsästysaika-asetus on annettu.
Mitä metsästämien vaatii?
Uusilta metsästäjiltä vaadittava metsästäjätutkinto.
Metsästysoikeus metsästysalueelle.
Voimassa oleva metsästyskortti.
Aseenkantolupa.
Voimassa oleva ampumakoe, mikäli sellaista saaliseläimen osalta vaaditaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat



