Asenteet hidastavat koneellista istutusta

Istutuskoneen taimimakasiiniin mahtuu 198 tainta. Videokamera välittää kuvaa kaivurin ohjaamoon, josta kuljettava voi seurata taimien etenemistä istutusputkelle, kertoo koneyrittäjä Heikki Niemelä. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkisto

MÄNTTÄ-VILPPULA (MT)

Kaivinkoneen istutuspään levy raapaisee maanpintaa ja muodostaa kivennäismaasta mättään uuden taimen kasvualustaksi. Kaivurin ohjaamosta kuljettaja antaa nappia painamalla koneelle käskyn iskeä taimen mättäälle.

Koneen istutusputki iskeytyy maahan ja pudottaa taimen paikalleen. Tiivistystassut painavat maan tiiviisti tasaiseksi taimen ympärille.

Sillä välin kun kone lataa uutta sarjaa taimia istutusvalmiuteen, koneen kuljettaja Heikki Niemelä työstää uusia laikkuja maahan.

Koneella istuttaa metsää noin hehtaarin päivässä, eli vauhti samaa luokkaa kuin käsin istuttamisessa, koneurakoitsija kertoo.

Niemelä tekee istutustöitä lähinnä metsäyhtiön mailla, sillä yksityiset metsänomistajat istuttavat metsänsä vielä pääsääntöisesti käsin.

Niemelän mukaan koneellisen istuttamisen laatu on parantunut viime vuosina, kun koneet ovat kehittyneet ja toiminnasta on tullut taloudellisesti kannattavaa. Hintakaan ei ole käsin istuttamista juuri kalliimpaa, kun otetaan huomioon, että kone tekee myös maanmuokkauksen.

”Istuttamisen laatu on ainakin yhtä hyvä kuin käsin istuttaessa. Taimi tulee koneella juuri oikeaan kohtaan mättään keskelle ja riittävän syvälle”, Niemelä kertoo.

Käsin istuttaessa taimia ei välttämättä paineta tarpeeksi syvälle.

Kone jaksaa puurtaa väsymättä, ja taimi iskeytyy syvälle niin, että taimen ympärille kasautuu vähintään viisi senttiä kivennäismaata.

Koneellista istuttamista käyttävät tällä hetkellä lähinnä metsäyhtiöt, mutta Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Metsäkeskus ovat pyrkineet lisäämään yksityisten metsänomistajien kiinnostusta menetelmään kohtaan yhteishankkeella.

”Menetelmän yleistymistä ovat hidastaneet sekä metsänomistajien että metsäammattilaisten asenteet”, sanoo Metsäkeskuksen projektipäällikkö Kyösti Sipilä.

Ennakkoluulot liittyvät työn laatuun ja kustannuksiin. Sipilän mukaan menetelmää pitäisi kuitenkin tarkastella kokonaisuutena.

”Koneellisessa istutuksessa urakoitsija hoitaa koko työn alusta loppuun. Taimi istutetaan aina tuoreeseen mättääseen, jossa kasvuolosuhteet ovat optimaaliset. Taimihuolto helpottuu kun taimet voidaan hoitaa välivarastolla”, Sipilä sanoo.

Istutuskoneen kyytiin mahtuu taimia yhden työvuoron urakkaa varten. Enempää ei kannata tuoda metsään kuivumaan.

Koneellisen istutuksen osuus uudistusaloista on tällä hetkellä alle viisi prosenttia. Metla ja Metsäkeskus ennustavat, että tulevaisuudessa istutuskoneille on aikaisempaa enemmän kysyntää.

Viiden vuoden sisällä suuri osa nykyisistä metsureista eläköityy ja työvoimapula uhkaa alaa.

Koneistutuksen puolesta puhuvat lisäksi koneiden tehokkuuden parantuminen sekä metsänomistajien omatoimisuuden väheneminen.

Kustannussyistä aivan pienillä kohteilla koneistutus ei kannata. Koneen siirtokustannusten takia uudistusalaksi sopivat parhaiten yli kahden hehtaarin uudistusalat.

Kivisille kohteille koneistuttaminen ei sovellu, vaan ne on edelleen tehtävä miestyönä.

”Periaatteessa kohteet, jotka voidaan mätästää, voidaan myös koneistuttaa. Kantojen ja hakkuutähteiden korjuu helpottavat istutustyötä”, Sipilä toteaa.

Koneistutusta voidaan tehdä läpi sulan ajan. Menetelmä sopii erityisesti kuusen istutukselle.

AURA PILKAMA

Istuttamisen laatu on

ainakin yhtä hyvä kuin käsin istuttaessa. Taimi tulee

koneella juuri

oikeaan kohtaan mättään keskelle ja riittävän syvälle.«

Avaa artikkelin PDF