Vuosia sitten suunniteltuja metsätöitä jäämässä tuhansittain tekemättä

Muun muassa kunnostusojituksissa tulee tänä syksynä kiire, jos ennen kesää 2015 haettuja kemeratukia aiotaan ehtiä hyödyntää. Kuva: Harri Mäenpää

Mitä on tapahtunut tuhansille yksityismetsänomistajien metsätyöhankkeille, joihin on haettu valtion tukia ennen kesää 2015? Ovatko ne toteutuneet lainkaan vai tehty jo ajat sitten, mutta paperityöt tuen hakemiseksi ovat jääneet hoitamatta?

Näitä kysymyksiä ihmetellään metsäkeskuksessa, sillä niin sanotun vanhan kemeralain mukaisia hankkeita on erääntymässä yli kymmenen miljoonan euron edestä tämän vuoden lopussa. Ne on tehtävä valmiiksi viimeistään tänä vuonna; näin päätettiin vuonna 2015, kun kemeralakia muutettiin.

Eniten tällaisia valmistumattomia rästihankkeita on metsän uudistamistöissä. Vanhan lain aikana kemeratukea voitiin myöntää esimerkiksi metsätuhoalueen metsittämiseen tai pellon metsitykseen. Muita vanhan lain mukaisia, rästiin jääneitä töitä on kunnostusojitus-, tie- ja lannoitushankkeissa.

"Uudistamisen hankkeita on reservissä 4 099 kappaletta, joista aloittamatta keväällä oli 3 406. Näistä 2 700 on sellaisia, joita ei voi enää tänä vuonna edes aloittaa", selvittää metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen.

Vanhentuminen johtuu siitä, että niiden toteuttamisaika on umpeutunut jo aiemmin.

Maakuntien vertailussa erottuu kolme aluetta, joilla vaiheeseen jääneitä tukihakemuksia on poikkeuksellisen paljon: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo.

Pohjoissuomalaisten ja savolaisten metsäasiantuntijoiden mukaan rästien selityksenä on tukijärjestelmän muutos ja siihen liittynyt hakemusruuhka. Hankkeita tehtailtiin vireille urakalla varmuuden vuoksi, jotta päättyvä tukimuoto ei olisi jäänyt hyödyntämättä.

Esimerkiksi Pohjois-Suomessa rästilistalla on iso liuta uudistamisia, joihin on haettu kemeratukea. Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juhani Heikkinen arvioi, ettei roikkumaan jääneissä hakemuksissa edes hakkuita ole tehty lainkaan.

Syynä hakkuiden viivästymiseen voi olla esimerkiksi kuitupuun huono kysyntä. Läheskään kaikki leimikot eivät ole käyneet kaupaksi.

Oulun seudun yhdistyksellä ei Heikkisen mukaan ole enää yhtään vanhaa hanketta vireillä.

Metsäkeskuksen pohjoisen alueen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi on toiveikas sen suhteen, että loppuvuoden aikana ehditään vielä kirimään työmääriä.

"Osa on vielä tänä syksynä menossa hakkuuseen. Loppuvuonna sitten nähdään, kuinka paljon haettuja hankkeita raukeaa."

Myös kunnostusojituksissa tulee kiire, jos erääntyviä tukikelpoisia hankkeita aiotaan saada päätökseen.

"Varmasti toimijat tekevät kaikkensa, jotta ne saadaan tehtyä", Lohi uskoo.

Hän osasi jo vuoden 2015 hakemusruuhkan perusteella aavistaa, että tiukkaa tekee, jos kaikki suunnitellut työt aiotaan saada määräajassa valmiiksi.

Pohjois-Savossa rästiin on jäänyt runsaasti pellonmetsityshankkeita.

"Suunnitelmia tehtiin silloin, kun laki oli muuttumassa ja oli viimeinen mahdollisuus hakea pellonmetsitykseen tukea", arvelee metsäasiantuntija Jukka Hujala MTK:sta.

Sittemmin ajatukset pellon jatkosta ovat Hujalan mukaan voineet muuttua, jos on löytynyt vaikkapa vuokraviljelijä tai tilalla on tehty sukupolvenvaihdos.

Tyypillisesti tukihakemuksen laatija on metsänhoitoyhdistys tai muu metsäpalveluja tarjoava taho. Tällaisessa tapauksessa hanketta aloitettaessa on voitu maksaa kemeravaroista suunnittelutukea.

"Jos työlle on maksettu tukea, mutta työ on jäänyt valmiiksi tekemättä, maksettu tuki voidaan periä maanomistajalta takaisin", metsäkeskuksen Yrjö Niskanen sanoo.

Näin toimitaan, vaikka suunnittelutuki olisi alun perin maksettu palvelun tarjoajalle. Takaisinperintää hoitaa Maaseutuvirasto.

Viime vuonna tukien takaisinperinnästä tehtiin esityksiä virastolle yli 200 metsänomistajaa koskien ja tämän vuoden alussa on pantu vireille yli 100 perintää.

”On erittäin tärkeää, että toimijat ovat sopineet töiden tekemättä jättämisestä metsänomistaja-asiakkaidensa kanssa", Niskanen toteaa.