Komission metsätavoitteet ovat vielä arvoitus – biotalousstrategian uudistaminen puuttuu listalta
Metsien kannalta komission suunnitelmia voi spekuloida monella tapaa. Metsät mainitaan muun muassa ilmastoon, ympäristöön, talouteen ja innovointiin liittyvissä lakialoitteissa, kirjoittaa Maria Pohjala.
Komissio aikoo jatkaa kunnianhimoisella linjalla päästöjen vähennyksessä, mikä nostaa metsien hiilinielut jälleen keskiöön, kirjoittaa Maria Pohjala. Kuva: Rami Marjamäki6.11.202414:45
Kun saksalainen Ursula von der Leyen valittiin kesällä toistamiseen komission puheenjohtajaksi, EU:sta kiinnostuneet kuuntelivat tarkalla korvalla, millaisia suunnitelmia hänellä on tuleviksi vuosiksi.
Metsien kannalta suunnitelmia voi spekuloida monella tapaa. Metsät mainitaan muun muassa ilmastoon, ympäristöön, talouteen ja innovointiin liittyvissä lakialoitteissa. Samaan aikaan von der Leyen ei kuitenkaan listaa metsien käyttöön suoraan vaikuttavaa lainsäädäntöä isoa kasaa – ainakaan vielä. Tämä olisi tervetullutta erityisesti metsien monimuotoisuusaloitteissa, joita on julkaistu viime vuosina useita. Tämä tärkeä aihe ei kuitenkaan tule häviämään komission päätöksistä, mutta näkökulmat olisi hyvä kiepauttaa ympäri. Pakottavan ja yhden mallin lainsäädännön sijaan komissio on innostunut valmistelemaan uudenlaisia kannustimia esimerkiksi luontoarvo- ja hiilensidontamarkkinoiden kautta.
MTK toivoo, että luontoarvomarkkinoiden kautta metsänomistajat voisivat saada lisätuloja. Jotta tämä onnistuisi, järjestelmästä tulisi saada taloudellisesti houkuttava, ja MTK onkin Brysselissä etunenässä vaikuttamassa siihen, että malleista saataisiin metsänomistajille käyttökelpoiset.
On valitettavaa, että biotalouden mahdollisuudet ovat loistaneet jo vuosia poissaolollaan EU-politiikassa.
Metsänomistajien kannalta myönteistä on, että von der Leyen mainitsee yksinkertaisemman lainsäädännön. Viime vuosina metsäaloitteita on pursunnut komission eri yksiköistä ilman selkeää kuvaa aloitteiden yhteisvaikutuksista metsänomistajille, vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Siksi von der Leyenin lupaukset yksinkertaistamisesta tulevat tarpeeseen. Oppia viime vuosilta voisi ottaa metsäkatoasetuksesta, jota ei monimutkaisuuden takia pystytä toimeenpanemaan useassa EU-maassa. Vaikeaselkoisuutensa takia lainsäädännön toteutukselle ollaan nyt myöntämässä lisäaikaa.
Entä mitä von der Leyenin prioriteettilistalta puuttuu? Ainakin vahva kirjaus EU:n biotalousstrategian uudistamisesta. On valitettavaa, että biotalouden mahdollisuudet ovat loistaneet jo vuosia poissaolollaan EU-politiikassa, vaikka puupohjaisten tuotteiden rooli fossiilisten materiaalien korvaajina on ilmeinen. MTK:n toiveena on saada biotaloudelle laaja määritelmä, joka ymmärtäisi metsänomistajien olennaisen roolin. Samaan aikaan EU:n tulisi ymmärtää, että sen ei pidä jäädä muille maanosille kakkoseksi biotalouden kehittämisessä.
Toinen huoli liittyy tulevaan ilmastoremonttiin. Komissio aikoo jatkaa erityisen kunnianhimoisella linjalla päästöjen vähennyksessä, mikä nostaa metsien hiilinielut jälleen keskiöön. Jo nyt moni EU-maa kamppailee haastavan, vuoteen 2030 ulottuvan nielutavoitteensa kanssa, eikä kiristys ilmastotavoitteisiin ole tuomassa nieluille helpotusta. Komission olisi ymmärrettävä, että ilmastonmuutoksen lisäämien metsätuhojen keskellä metsänieluihin painottuva politiikka on lyhytnäköistä.
Kirjoittaja on MTK:n EU- ja kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
