Metsäammattilainen yllättyi: Vietnamissa metsänomistajien ongelmat täsmälleen samoja kuin Suomessa

Akaasiapuut varttuvat hakattaviksi 3-6 vuodessa. Puista maksetaan suunnilleen samaa hintaa kuin Suomessa, mutta puukauppaa vaivaa epävakaus. 

Joukko kyläläisiä seisoo ringissä ja katsoo puuta sahaavaa miestä. Hän on Huen yliopiston maa- ja metsätieteiden opettaja Dang Duc Thi, joka näyttää oikean kohdan puun sahaamiselle.

Meneillään on metsänomistajien koulutus Keski-Vietnamin maaseudulla, jonne suomalaiset metsäasiantuntijat ovat vieneet osaamistaan jo lähes vuosikymmenen ajan.

Noin kolmenkymmenen hengen ryhmä paikallisia maanviljelijöitä saa opetusta muun muassa taimien valitsemiseen, istutukseen ja metsien harventamiseen. Akaasiametsä on tärkeä lisätulonlähde köyhille maanviljelijöille.

”Kylän ihmiset ovat hyvin riippuvaisia metsätaloudesta”, Dang Duc Thi kertoo 2 000 asukkaan Luu Hien Hoassa.

Yli kymmenen vuotta sitten Vietnamin valtio alkoi lohkoa metsää köyhille maanviljelijöille, jonka jälkeen paikallisilla on metsään 50 vuoden hallintaoikeus. Metsän omistaminen toi kuitenkin haasteita, sillä monilta puuttuivat taidot metsänhoidosta.

Seitsemän vuotta sitten metsänhoitoyhdistys Savotan johtaja Rauno Karppinen päätti lähteä mukaan FFD:n kummitoimintaan. FFD on lyhenne sanoista Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development.

”Projektin alettua huomasin, että vaikka puulaji on erilainen, ovat metsänomistajien ongelmat täsmälleen samat kuin Suomessa”, Karppinen toteaa.

Kummina Karppinen vierailee säännöllisesti Vietnamissa neuvoen ja seuraten kollegojensa työtä ruohonjuuritasolla. Vietnamilaisia metsänomistajia tuetaan paikallisten osuuskuntaliittojen kautta.

”Suomalaisten tuoma koulutus ja osaaminen sekä taloudellinen tuki on ollut ensiarvoista”, kertoo osuuskunnan johtaja Tran Luu Quoe Doan.

Akaasiametsän kierto on nopea suomalaiseen metsään verrattuna, sillä se kasvaa hakattavaksi 3–6 vuodessa. Puusta saatava hinta on samaa luokkaa kuin Suomessa. Kuitenkin markkinoiden epävakaus huolestuttaa metsänomistajia.

”Hinta riippuu paljolti välittäjistä, mikä on riskialtista viljelijöille”, Phu Bain osuuskunnan johtaja Le Tranh sanoo.

Yksi suurimmista riskitekijöistä Vietnamissa on myös huonolaatuinen taimikauppa.

”Epävarmoista lähteistä ostettaessa taimissa saattaa esiintyä tauteja”, kertoo apulaisjohtaja Nguyen Ngoc Khanh Phu Bain kylässä.

Hankkeen myötä kyläkuntiin onkin perustettu taimitarhoja, joiden periaatteena on tarjota metsänomistajille hyvälaatuisia taimia kohtuulliseen hintaan. Lisäksi taimitarhat työllistävät kylien naisia.

Vähävaraiset metsänomistajat voivat ostaa taimia velaksi ja maksaa velan sitten kun heillä on tuloja.

Metsänomistajille järjestetään vuosittain kaksi vuorokauden mittaista kurssia. Aamulla läpi käydään teoria, iltapäivällä harjoitellaan käytännön puolta.

Ennen hanketta metsänomistajille ei ollut mitään palveluita tarjolla.

”Metsänomistajat ja viljelijät ovat olleet todella tyytyväisiä. Heidän elämä on nyt parempaa osaamisen ja suurempien tulojen myötä”, Hoa My -kylän osuuskunnan johtaja Ngo Van Phan kertoo.