Lumimittarit söivät tänäkin kesänä koivikoita Kaakkois-Suomessa – kerran syöty koivu selviää yleensä, toinen tai kolmas kerta voi olla kohtalokas

Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen kävi ennen juhannusta katsomassa lumimittarin jo toistamiseen syömää metsää Taipalsaarella. Kaadetun puun vuosirenkaat paljastivat, että koivujen paksuuskasvu jäi vuonna 2019 laihaksi, kun kaikki energia kului uusien lehtien kasvattamiseen. Kuva: Carolina Husu

Jos liikuit juhannuksen aikaan Kaakkois-Suomessa, saatoit ihmetellä lehdettömäksi syötyjä koivikoita.

Tuhojen aiheuttaja on perhoslaji lumimittari, jonka alkukesällä kuoriutuvat toukat syövät ravinnokseen koivun lehtiä.

"Aiemmin ei ainakaan täällä Kaakkois-Suomessa ole ollut näin runsaasti tuhoja", vahvistaa metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen metsäkeskuksesta.

Lumimittari aiheutti tuhoja jo viime vuonna etenkin Kaakkois-Suomessa. Tänä vuonna tuhot näyttävät jatkuvan, ja havaintoja on tullut muun muassa Taipalsaaren, Lemin, Virolahden ja Kouvolan alueilta.

Pahin tuhovaihe kestää yleensä 2–3 vuotta, jonka jälkeen kanta romahtaa tautien ja luontaisten vihollisten runsastumisen seurauksena. Epidemia jatkunee siis vielä ensi vuonna.

Lumimittarin toukka on kellanvihreä ja noin 1,5 senttimetrin pituinen. Sen pää tumma ja ruumiissa on mustia täpliä. Kuva: Carolina Husu

Kaljuiksi parturoitujen koivikoiden metsänomistajia Kuitunen kehottaa malttiin.

"Liian hätäisiin hakkuisiin ei kannata lähteä. Jos kyseessä on ensimmäinen syönti, niin lähes kaikki koivut toipuvat ja näyttävät syksyllä hyviltä."

Jos tuhot toistuvat monena vuonna peräkkäin, voi saneeraustyyppinen hakkuu tai laatuharvennus olla Kuitusen mukaan paikallaan.

Tällöin metsään jätettäisiin hyväkuntoisimmat ja todennäköisimmin toipuvat puut jäljelle.

Kesäkuun puolessa välissä Kuitunen kävi Taipalsaarella katsomassa tähän mennessä suurinta havaittua tuhoaluetta.

Tuolloin 12 hehtaarin viljelykoivikon lehvästö oli jo parturoitu lähes paljaaksi. Lumimittari söi saman metsäpalstan koivut lehdettömiksi myös viime vuonna.

"Viime vuodesta koivikko palautui hyvin. Toinen syönti saattaa olla kuitenkin kohtalokas etenkin heikommille ja varjoon jääneille puille, kun ne joutuvat aloittamaan toipumisen taas alusta", Kuitunen arvioi.

Jos tuhot toistuvat kahtena tai kolmena peräkkäisenä vuotena, nousee puuston kuolleisuus Kuitusen mukaan noin 15–20 prosenttiin.

"Loppukesästä elokuussa näkee, elpyykö metsä vielä. Juhannuksen jälkeen tuhot rauhoittuvat, kun toukat pudottautuvat karikkeeseen ja koteloituvat."

Kuva: Carolina Husu

Lumimittari viihtyy parhaiten 20–30-vuotiaissa istutetuissa koivikoissa. Tänä kesänä lajia on löytynyt poikkeuksellisesti myös ikääntyneistä koivikoista ja sekametsistä.

"Tuhoalueet ovat osittain samoja, mutta lumimittari on levinnyt myös uusille alueille ja epätyypillisiin paikkoihin. Tuhot ovat selvästi lisääntyneet ja kohdentuneet eri lailla", Kuitunen vertaa tilannetta viime vuoteen.

Toukkien suurinta herkkua on rauduskoivu, mutta niille kelpaa myös pihlaja, vaahtera ja muut lehtipuut.

Lumimittarin toukka syö koivun lehdet reunoilta tai tekee niihin reikiä. Kuva: Carolina Husu

Lumimittarin tuhot toistuvat yleensä noin kymmenen vuoden sykleissä.

"Vuonna 2010 oli jonkin verran tuhoja Uudenmaan ja Kymenlaakson rajapinnassa. Viime vuonna tuhomäärä ryöpsähti ja ydin on ollut selvästi Kaakkois-Suomessa", Kuitunen kertaa.

Metsänomistajalle tuho voi tulla yllätyksenä. Toukkien syöntitahti on nopea, ja nuori koivikko voi olla kaluttu parhaimmillaan jo muutamassa päivässä.

Kuitunen kertoo saaneensa alkukesästä yhteydenottoja myös metsäammattilaisilta, joille lumimittari on ollut ennestään vieras.

Munia on etukäteen vaikea havaita, sillä ne ovat korkealla latvustossa, pieniä ja hyvin jemmattuna kuoren koloihin.

"Kun syönti käynnistyy, näkyvät tuhot ensimmäisenä alaoksistossa. Sen jälkeen koivu harsuuntuu, ja syönti etenee latvaa kohti", Kuitunen vinkkaa tuhojen tunnistamiskeinoja.

Tuhoalueelta löytyy yleensä myös toukkia sekä niiden kutomaa seittiä.

Lue lisää metsätuhoista:

Metsänomistaja: Ethän unohda puupinoasi tien reunaan? – Pinossa pesivät kaarnakuoriaiset voivat aiheuttaa jopa epidemian

Kirjanpainajia runsaasti Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa – jos kesä jatkuu lämpimänä, syntyy toinenkin sukupolvi

Pistiäistuhojen odotetaan hellittävän Länsi-Suomessa toukkiin iskeneen virustaudin ansiosta – männiköitä kannattaa silti tarkkailla

• Suomessa yleinen yöperhoslaji.
• Lentää syksyisin jopa marraskuulle saakka. Ei siedä kuitenkaan pakkasta.
• Naaraat munivat syksyisin koivujen tai muiden lehtipuiden lehtikantoihin.
• Toukat kuoriutuvat keväällä samoihin aikoihin lehtien puhkeamisen kanssa ja käyttävät ravintonaan puiden lehtiä.
• Aiheuttaa tuhoja tyypillisesti 20–30-vuotiaissa viljellyissä koivikoissa.
• Koivu toipuu yleensä yhden kesän tuhoista ja kasvattaa syksyyn mennessä uudet lehdet.
• Jos tuhot toistuvat useampana peräkkäisenä vuonna, on puiden toipuminen haastavampaa ja osa puista saattaa kuolla kokonaan.