Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • EU:n muovidirektiivi sataa Stora Enson laariin: "Moni brändin omistaja on jo tehnyt päätöksen muovittomuudesta tai muovin merkittävästä vähentämisestä"

    Puupohjaisten pakkausten valmistajille direktiivi luo kilpailuedun.
    Stora Enson Imatran tehtaat kuuluvat maailmaan suurimpiin kuluttajakartonkia valmistaviin tehtaisiin. Yli 90 prosenttia tuotannosta menee vientiin.
    Stora Enson Imatran tehtaat kuuluvat maailmaan suurimpiin kuluttajakartonkia valmistaviin tehtaisiin. Yli 90 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Kuva: Saara Lavi

    EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittava direktiivi avaa Stora Ensolle oven uusiin nestepakkauskartonkien asiakkuuksiin.

    Myös Stora Enson nestepakkauskartongeista vastaava johtaja Hannu Kasurinen näkee direktiivin mahdollisuutena. Stora Ensolla on Imatralla maailman suurin nestepakkauskartonkia valmistava tehdas.

    "Muovin rajoittaminen on meille etu, kun teemme jo tuotteemme uusiutuvista raaka-aineista", Kasurinen sanoo.

    SUP-direktiivillä (single-use plastics products) on määrä vähentää merenrannoilta löytyviä roskia, edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää EU:n sisämarkkinoiden tuotesääntelyä.

    Direktiivissä on kahden vuoden siirtymäaika, ja se tulee voimaan keväällä 2021. Suomessa toimeenpanoa valmistelee ympäristöministeriö.

    Muovidirektiiviin kuuluu erilaisia vaatimuksia: täysiä tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia, kulutuksen vähentämistä sekä laajempaa tuottajavastuuta.

    Jatkossa kartongin pinnassa saa mahdollisesti olla vain yksi kerros muovia kahden sijaan, Kasurinen ennakoi.

    Kuluttajat ja sitä kautta myös yritysasiakkaat vaativat yhä tarkempaa tietoa pakkausten ympäristövaikutuksista.

    "Moni brändin omistaja on jo tehnyt päätöksen muovittomuudesta tai muovin merkittävästä vähentämisestä. Yritykset kysyvät meiltä usein, miten heidän pakkauksensa voisi muuttaa nopeasti puupohjaisiksi. Ratkaisuja kyllä löytyy, mutta rajoitteeksi muodostuu usein hinta", Kasurinen taustoittaa.

    Yritykset haluavat myös tietää, paljonko puuta käytetään yhteen pakkaukseen. Kasurinen uskoo, että on vain ajan kysymys, milloin nämä tiedot tulevat näkyville pakkauksiin.

    "Yhdestä keskikokoisesta koivusta tulee noin 35 000 kartonkikuppia", hän laskeskelee esimerkiksi.

    Kertakäyttöisten kartonkikuppien kohdalla haasteena on niiden asianmukainen kierrättäminen.

    Suomessa Kotkamills valmistaa jo kokonaan muovittomia kartonkikuppeja. Valtaosassa on kuitenkin muovipäällyste, myös Stora Ensolla.

    Kartonkikupin voi laittaa kartonkikeräykseen muovipäällysteestä huolimatta, kannen taas muovinkeräykseen. Luontoon päätyessään kartonki hajoaa mutta muovipinnoite ei, mikä on direktiivin näkökulmasta ongelmallista.

    Stora Enso aikookin keskittyä direktiivin siirtymäajalla kierrätyksen ja materiaalien uudelleenkäytön tehostamiseen.

    "Puukuitu on laadukas raaka-aine. Se tulisi saada takaisin kiertoon eikä vain ajaa kaatopaikalle", Kasurinen toteaa.

    Stora Enso on esimerkiksi testannut kartonkikuppien käyttöä aikakauslehtipaperin raaka-aineena Langerbruggen tehtaalla Belgiassa. Kokeilun perusteella se on teknisesti mahdollista, jos kierrätettyjä kuppeja saadaan alueelta riittävästi.

    Kartonkikuidun voi kierrättää jopa seitsemän kertaa, muistuttaa Storan Enson Imatran tehtaiden johtaja Mikko Nieminen.

    Ruuan kanssa kosketuksissa olevissa pakkauksissa tarvitaan kuitenkin neitsytkuituja. Niemisen mukaan tärkeää olisi varmistaa pakkauksen uudelleenkäyttö myöhemmin muussa tarkoituksessa.

    Pakkauksien raaka-aineen tarvetta on vähentänyt mikrokuitusellun eli MFC:n käyttö. Siitä voidaan valmistaa ohuita filmeiksi kutsuttuja kalvoja lujuusominaisuuksista tinkimättä.

    Materiaali syntyy, kun puuaineen kuitukimppu ensin hajotetaan ja sitten yhdistetään uudelleen.

    "Mikrokuitusellu kiinnostaa kovasti asiakkaita. Se tekee pakkauskartongista kevyempää ja parantaa laatua etenkin meijerialalla pakkauksen lujuuden kärsimättä.", Kasurinen kertoo.

    Tällä hetkellä mikrokuitusellusta valmistetulla filmillä voidaan korvata yksi kolmasosa muovikalvosta. Nesteen erityskyvyssä on vielä kehitettävää.

    Stora Enson Imatran tehtaat

    • Yhtiön suurin tehdas ja maailman suurin nestepakkauskartongin valmistaja.
    • Koostuu kahdesta tehdasyksiköstä: Kaukopää ja Tainionkoski.
    • Tehtaiden vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin 1,2 miljoonaa tonnia kuluttajapakkauskartonkia.
    • Lisäksi sellun tuotantokapasiteetti on noin miljoonaa tonnia vuodessa ja muovipäällysteiden 285 tuhatta tonnia.
    • Tehtailla on neljä kartonkikonetta, kaksi paperikonetta ja neljä päällystyskonetta.
    • Tuotantolaitoksissa ja tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 1 300 henkilöä.
    • Lähes kaikki tuotanto menee vientiin, pääosin Eurooppaan ja Kaukoitään.
    • Yli puolet puusta hankitaan kotimaasta, noin 40 prosenttia Venäjältä (koivukuitua) ja muutama prosentti Baltian maista.
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.