Talousmetsien luonnonhoitotuo yrittäjille lisätuloa

HÄMEENLINNA (MT)

Parolanharjun rinteessä törröttää kyltti, joka kertoo harvinaisen hämeenkylmänkukan viihtyvän alueella. Harmi vain, että puusto on päässyt varjostamaan harjua niin, että kukkien määrä on supistunut vaivaiseen kahteen.

”Harjulla on ollut aikoinaan yli sata kylmänkukan esiintymää”, kertoo metsäneuvoja Olli Lukanniemi Metsäkeskuksen Hämeen-Uudenmaan yksiköstä.

Hän esitteli toissaviikolla luonnonhoitokohteita parillekymmenelle metsäpalveluyrittäjälle, jotka toivovat työlajista lisätienestiä.

Hämeen alueella yrittäjiä kouluttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson rahoittama hanke nimeltä Kun toimeen tartutaan. Tarkoitus on edistää luonnonhoitoa myös lisäämällä rahoittajan, metsänomistajien ja tekijöiden yhteistyötä.

Lehtometsä on tyypillinen kohde, jonka lajisto taantuu, jos metsän päästää kasvamaan umpeen.

Lajiston pelastamiseksi metsäkeskus kokosi alueen metsänomistajat yhteen ja tarjosi heille mahdollisuutta luonnonhoitotöihin. Töiden teettämisen maksoi valtio ja metsänomistajat saivat myydä kaadetut puut.

Luonnonhoitoa rahoitetaan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisilla kemeravaroilla.

Yleensä kohteet ovat vapaaehtoisesti suojeltuja Metso-kohteita, mutta poikkeuksiakin löytyy.

Parolanharjulla metsänomistajat halusivat teettää luonnonhoidollisen hakkuun, vaikka kohteita ei ole erikseen suojeltu. Metsurit urakoivat etenkin jyrkimmillä rinteillä, joilla koneellinen korjuu olisi ollut vaikeaa.

Luonnonhoidollisissa hakkuissa metsuri jättää yleensä kaatamatta lehti- ja lahopuita. Harjullekin jätettiin komeita raitoja ja haaparykelmiä.

Lukanniemi kertoo, että yhdessä kohdassa metsään oli jätetty liikaa kaadettua havupuuta, mistä seurasi pienimuotoinen kaarnakuoriaistuho. Tapaus on erinomainen esimerkki siitä, että metsässä työskentelevät täytyy kouluttaa luonnonhoitoon.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tehnyt metsäpalveluyrittäjille työohjekortteja, joista voi luntata työvaiheita.

Tapion ympäristö ja ekosysteemipalvelut -yksikön johtaja Lauri Saaristo on varma, että luonnonhoitotyöt lisääntyvät: ”Tarve lisääntyy ainakin, jos halutaan turvata monimuotoisuutta ja yltää Metso-ohjelman tavoitteisiin.”

Luonnonhoidon rahoituksen tilanne näyttää kuitenkin huonolta. Potista putosi osa pois kemeravarojen leikkauksen yhteydessä.

Silti Saaristo ajattelee positiivisesti. Luonnon monimuotoisuuden ylläpito yksinkertaisesti vaatii hoitotöitä, joten tuskin päättäjillä on otsaa typistää rahoitusta tämän enempää.

Saariston mukaan rahaa pitäisi saada lisää, jotta joka vuosi päästäisiin tekemään uusia sopimuksia. Muuten on vaarana, että koko määräraha hupenee rästissä oleviin hoitotöihin.

KATJA KOLJONEN

Avaa artikkelin PDF