Yhdysvaltalainen hirsimestari mullistaa työtapoja
SIILINJÄRVI (MT)
Ensin kuorittu aihio nostetaan hirsikehikolle. Siihen piirretään työstökohdat edellisen hirren muodon mukaisesti. Piirretty puu lasketaan alas kehikolta ja veistetään valmiiksi. Valmis hirsi asetetaan paikoilleen ja siirrytään seuraavan kimppuun.
Vuosisatojen ajan hirsitalot on tehty samalla tavalla. Kirves vain on vaihtunut moottorisahaksi.
Yhdysvaltalainen Robert W. Chambers keksi, että sarjatyönä rakentaminen nopeuttaisi käsinveistoa huomattavasti. Hänen patentoimassaan menetelmässä kaikki kuoritut tukit asetetaan korkeaksi kehikoksi, piirretään kerralla ja veistetään sitten valmiiksi.
Lopputuloksessa säilyvät käsityön jälki ja puiden luonnollinen muoto, mutta työ tehostuu. Työntekijät voivat erikoistua tietyn vaiheen tekemiseen, eikä hirsiä tarvitse siirrellä edestakaisin. Ne sopivat silti täydellisesti yhteen.
Yksinkertaiselta kuulostava ratkaisu ei ole itsestäänselvyys. Työtapa vaatii toimiakseen tarkkaa työskentelyä, kehittyneen piirtotyökalun ja laskentakaavan, joka kertoo piirron oikeat säädöt kunkin hirren kohdalla.
Maailmanluokan hirsimestarina pidetty Chambers on keksinyt myös hirrenvalintamenetelmän ja kuorimiskoneen, jonka työnjälki näyttää käsin vuoluraudalla veistetyltä.
Hänen yrityksensä myy piirtotyökaluja, opetuskirjallisuutta ja -videoita kaikkialle, missä hirsiä veistetään.
Chambers uskoo tekevänsä seuraavaksi läpimurron rakennussarjoilla, joissa hirsien salvokset ja varaukset on piirretty valmiiksi. Asiakas voi veistää puut kynänviivoja myöten ja pystyttää talon itse.
”Myyn enemmän kirjoja kuin hirsitaloja. Tiedän, että moni unelmoi oman hirsitalon tekemisestä.”
Syksyllä Chambersin yritys aikoo ottaa käyttöön nostinlaitteet, jotka nopeuttavat työtä entisestään. Silloin kehikolla pidetään piirrettävänä vain kaksi hirsikertaa kerrallaan. Alin hirsi siirretään heti veistettäväksi, kun päällimmäinen on saatu piirrettyä.
Täydellisyyttä ei silläkään ole saavutettu. Kun Chambersilta kysyy, onko hänellä vielä ideoita hirrenveiston kehittämiseksi, vastaus tulee nopeasti.
”Takaperin pyörivä moottorisaha olisi kiva.”
Chambers uskoo, että ennemmin tai myöhemmin joku alkaa tehdä aivan käsinveistetyn näköistä mutta automatisoitua hirsituotantoa.
Siihen vaaditaan kolmiulotteinen skanneri, tietokonemallinnusta ja cnc-jyrsin. Teknologia on jo olemassa. Menetelmää on kokeiltu yksittäisillä hirsillä ainakin Kanadassa.
Se murtaisi tietyn rajan, joka erottaa käsityöläiset höylä- ja lamellihirsitehtaiden tuotannosta. Chambers itse ei halua mennä niin pitkälle.
”Miellän itseni käsityöläisenä, se on pelottava ajatus. Mutta on hyväksyttävä, että teknologia kehittyy. Käsinveistäjät voivat pärjätä kehittämällä omia työtapojaan ja jakamalla avoimesti osaamista.”
Hirsiperinne siirtyi Yhdysvaltoihin siirtolaisten mukana.
”Hirsitalojen vahvimmat markkinat ovat yhä alueilla, joille pohjoismaiset siirtolaiset ovat tuoneet hirsirakentamisen.”
Esimerkiksi Wisconsinin vanhimmista hirsitaloista moni on suomalaisen veistämä.
Sanonta, jonka mukaan Amerikassa kaikki on suurempaa, pätee ainakin hirsien läpimittaan. Tavallisesti veistäjät käyttävät 45 sentin vahvuista pyöröhirttä.
Tällä hetkellä Yhdysvaltojen veistämöitä piinaa yhä rakentamisen yleinen romahdus vuonna 2008.
Chambers siirsi yrityksensä Wisconsinista Uuteen-Seelantiin vuonna 2001. Yksi syy oli ilmastonmuutos. Lauhoiksi ja sateisiksi muuttuneet talvet aiheuttivat laatuongelmia ja pahimmillaan pysäyttivät koko tuotannon.
Toinen syy oli raaka-aine. Uudessa-Seelannissa oli tarjolla FSC-sertifioitua douglaskuusta. Saarivaltakuntaan houkutteli lisäksi osaava työvoima. Chambers oli vuosien saatossa kouluttanut yrityksessään monta uusiseelantilaista veistäjää.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
