Hieskoivu on väärin ymmärretty ystävämme, sanoo Luken dosentti Kalevassa
Hieskoivu auttaa tehtaiden puupulaan jo lähivuosina ja on taloudellisesti houkutteleva puulaji, arvioi dosentti Anssi Ahtikoski.
Huonomaineisella hieskoivulla on potentiaalia kuitupuuksi ja polttoon, sanoo dosentti Anssi Ahtikoski. Kuvassa on hieskoivun valtaama männyn taimikko. Kuva: Kari SalonenHieskoivusta on tulossa apua jo lähivuosina Suomessa häämöttävään puupulaan, kirjoittaa sanomalehti Kaleva.
"Hieskoivu on väärin ymmärretty ystävämme. Tällä puulajilla on potentiaalia, etenkin jos ja kun Suomeen tulee lisää biotehtaita. Meillä on paljon turvemaita, joilla hieskoivu pärjää hyvin. Taloudellisestikin puulaji on varsin houkutteleva", toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija, dosentti Anssi Ahtikoski lehden haastattelussa.
"Nyt 3–4-vuotiaat hieskoivut ovat hakattavissa 20 vuoden päästä. Rauduskoivulla kasvuun menee melkein kaksinkertainen aika, männyllä 80–100 vuotta, kuusella 70–90 vuotta. Pitää kuitenkin muistaa, että hieskoivu sopii maantieteellisesti rajallisesti ja vain tiettyyn tarkoitukseen, kuten kuitupuuksi tai polttoon", Ahtikoski sanoo.
Hänen mukaansa hieskoivua on tutkittu Limingan Hirvinevalla noin 20 vuotta, joten tiedetään, että hieskoivu on helppo ja halpa puulaji, niin sanottu laiskan miehen puu.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
