Myrskyn jälkeen koittaa aika koivikon
Risto Välilä istuttaa koivuntaimet kuokalla, jotta juuripaakku menee riittävän syvälle maahan. Pottiputkella se saattaisi jäädä liian lähelle pintaa.Reunametsä siementää metsikköön luontaisia taimia täydennykseksi. kari salonen Kuva: Viestilehtien arkistoPÖYTYÄ (MT)
Tapani-myrsky päätti Välilän pariskunnan puolesta 1,5 vuotta sitten, että metsikkö on aika uudistaa.
”Kaksituhatta kuutiota siinä rytäkässä meni nurin”, pöytyäläinen maanviljelijä ja metsänomistaja Risto Välilä, 73, manaa.
Uudistuskypsän mitat täyttäneelle myrskypuulle löytyi onneksi ostaja.
Vuoden päivät Risto ja hänen vaimonsa Irmeli Välilä joutuivat tukkipinoja kuitenkin makuuttamaan tienvarressa.
Nyt muistona myrskyisestä yöstä ovat vain tavallista korkeammat kannot.
Välilän isännän katse on jo tulevassa. Neljän hehtaarin aukkoon istutetaan puoli hehtaaria rauduskoivua, loput mäntyä ja kuusta.
”Metsänhoitoyhdistys katsoi, että aukolle kannattaa istuttaa useampaa puulajia. Mukava seurata, miten koivu kasvaa”, Välilä myhäilee.
”Koivu kasvaa nopeasti tukkipuun mittoihin, kunhan tehdään riittävän voimakkaat harvennukset”, Metsänhoitoyhdistys Auranmaan toiminnanjohtaja Veikko Kursi toteaa.
”Piikkipuut”, joiksi Välilä havupuita kutsuu, istuttaa metsänhoitoyhdistyksen metsuri pottiputkella. Koivut Välilä katsoo parhaaksi istuttaa itse. Kuokalla istuttaminen tulisi kalliiksi teettää ammattilaisella.
Myrskykohteen uudistustöihin Välilä saa kuitenkin kemeratukea.
Maaseudun Tulevaisuus seuraa koivikon kasvua ja metsänhoitotöitä koko sen kiertoajan vähintään kerran vuodessa ja aina, kun jotain merkittävää tapahtuu. Samalla pohditaan metsänomistukseen liittyviä kysymyksiä.
Välilän pariskunnalla on yksi poika, joten ei liene epäselvää, kenelle metsä aikanaan periytyy.
”Sukupolvenvaihdosta emme vielä ole tehneet”, isäntä toteaa. Naapurissa asuvaa poikaa ja tämän perhettä emme pääse vielä haastattelemaan, sillä kevätkiireet pitävät miehen pellolla.
Maanmuokkauksen yhteydessä hakkuuaukean reunoille tehtiin ojat ohjaamaan ylimääräinen vesi pois. Rauduskoivu vaatii menestyäkseen ilmavan ja ravinteikkaan maapohjan.
Välilä iskee kuokalla mättääseen kolon ja asettaa taimen suoraan. Sitten hän tiivistää maan taimen ympäriltä ja laittaa kepin taimen viereen merkiksi.
Toukokuun puolivälissä vielä lehdettömiä koivunalkuja olisi muuten vaikea huomata maastosta.
Istutuksen jälkeen taimen on selviydyttävä itse. Mätästyksessä taimi istutetaan mättään päälle, jolloin se saa etumatkaa kilpailevasta aluskasvillisuudesta.
”Taimikkoa täytyy tarkkailla, ettei koivut jää ruohon alle”, Välilä tietää.
Pahin uhka tulevalle koivikolle koituu ympäristössä käyskentelevistä peuroista ja hirvistä. Sen vuoksi seuraava toimenpide onkin ”peuranpeljättimien” eli tolppien väliin vedetyn teippinauhan asennus.
”Se hoidetaan heti kun poika vapautuu pellolta. Juhannusta ennen täytyy olla jo.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
