Metsänomistajien oikeuskulut puukartellista jo 8–9 miljoonaa euroa, vaikka oikeudenkäynti ei ole vielä edes alkanut

Suuren Savotan ykkösryhmän vahingonkorvauskanteiden pääkäsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa näillä näkymin maaliskuussa 2017. Kuva: Jukka Pasonen

Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä vahingonkorvauksia hakeneiden yksityisten metsänomistajien oikeuskulut ovat paisuneet jo 8–9 miljoonaan euroon, vaikka varsinainen oikeudenkäynti Helsingin käräjä­oikeudessa ei vielä ole edes alkanut.

Summa perustuu metsäyhtiöiden metsänomistajille ilmoittamaan tämänhetkiseen kuluvaatimukseen ja asianajotoimistojen arvioimiin oikeudenkäyntikuluihin.

Lopulliset oikeuskulut ja niiden maksajat selviävät vasta mahdollisesti vuosien päästä, kun oikeusprosessit on käyty ja oikeusistuimien päätökset lainvoimaisia.

Vahingonkorvauksia hakeneista yksityismetsänomistajista pääosa – alun perin yhteensä noin 1 600 – kuuluu Reijo Lahtosen kokoamiin Suuren Savotan ykkös- tai kakkosryhmään.

Suuri Savotta -ryhmien lisäksi muutamia kymmeniä metsänomistajia on nostanut kanteita metsäyhtiöitä vastaan eri asianajotoimistojen yksittäisinä asiakkaina.

Suuren Savotan kakkosryhmän kaikki 1 054 kannetta ovat vanhentuneet korkeimman oikeuden (KKO) tämän vuoden helmikuussa antaman ratkaisun perusteella.

Kyseisten kanteiden käsittelyä ei laitettu edes vireille käräjäoikeudessa. Metsänomistajien pitää kuitenkin maksaa omalle asianajotoimistolleen Magnusson Helsingille koituneet kulut.

Oikeuskulut yhtä kakkosryhmän metsänomistajaa kohti ovat 2 100 euroa ilman arvonlisäveroa. Yhteensä kakkosryhmän asianajokulut nousevat näin 2,2 miljoonaan euroon.

Suuren Savotan kakkosryhmään kuulunut raahelainen metsänomistaja Matti Liima­tainen harmittelee, että oikeudenkäyntikuluina menetetylle rahalle olisi ollut tilalla varmasti muutakin käyttöä.

”Lähdin mukaan aivan viime hetkillä, kun Metsähallituksen, kaupunkien ja seurakuntien esimerkki rohkaisi. Alkoi tuntua, että kyllä tässä pärjätään”, Liimatainen kertoo.

Suuren Savotan ykkösryhmän metsänomistajat saivat elokuun alkupuolella metsä­yhtiöiltä tarjouksen, jonka mukaan syyskuun loppuun mennessä vahingonkorvauskanteesta luopuva metsänomistaja joutuu maksamaan metsäyhtiöille oikeudenkäynti­kuluja 4 300 euroa.

Metsäyhtiöt ilmoittivat samalla, että oikeudenkäyntikulujen todellinen määrä on esitettyä tarjousta suurempi summa. Ilmoituksella yhtiöt antoivat ymmärtää, että hävitessään metsänomistaja joutuisi maksamaan metsäyhtiöille oikeudenkäyntikuluja huomattavasti suuremman summan.

Suuren Savotan ykkösryhmän asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & CO ilmoitti samaan aikaan, että nyt kanteesta luopuvan metsänomistajan oikeuskulut asianajotoimistolle ovat 6 000–8 000 euroa.

Näin kanteesta syyskuun loppuun mennessä luopuvan metsänomistajan oikeudenkäyntikulut metsäyhtiöille ja omalle asianajotoimistolle ovat yhteensä 10 300–12 300 euroa ilman arvonlisäveroa.

Suuren Savotan ykkösryhmään kuului alun perin 656 metsänomistajaa. KKO katsoi, että kanteista 107 on vanhentunut.

Kyseisten vanhentuneiden kanteiden osalta KKO ei vielä ole linjannut, kuinka oikeudenkäyntikulut jakautuvat. Jos KKO katsoo, että vanhentumiskysymyksen suhteen oikeudenkäynti oli perusteltu, silloin molemmat osapuolet maksavat omat oikeuskulunsa.

Suuri Savotta -ykkösen kanteista noin 550 ei ole vanhentunut. Näiden yhteenlaskettu oikeuskulujen summa olisi metsäyhtiöiden julkistaman tarjouksen ja oman asianajotoimiston ilmoituksen mukaan nyt 5,7–6,8 miljoonaa euroa.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kesäkuussa Metsähallituksen kartelliyhtiöiltä vaatiman 160 miljoonan euron vahingonkorvauksen ja määräsi Metsähallituksen maksamaan yhtiöiden esittämät 8,5 miljoonan euron oikeudenkäyntikulut.

Metsähallituksen omat oikeudenkäyntikulut olivat 6,5 miljoonaa euroa.

Metsäyhtiöiden kuluista asiantuntijapalkkioiden osuus oli 2,1 miljoonaa euroa, josta Copenhagen Economicsin lasku liki miljoona euroa.

Metsänomistaja Timo Kukkonen Heinävedeltä päätti luopua korvauskanteestaan viime viikolla. Hän ei kuulunut Suuri Savotta -ryhmiin.

Yksittäisen metsänomistajan kannalta Kukkosen mukaan vaikeaa on näyttöön tarvittava asiantuntijoiden todistelu.

”Metsäyhtiöt marssittivat ulkomaita myöten legioonan asiantuntijoita Metsähallitusta vastaan. Ei yksittäinen metsänomistaja pysty asettamaan tasapainoista todistelua toiselle puolelle”, Kukkonen sanoo.