Suden kiintiömetsästysalueet kartalla. Kuva: Suomen riistakeskus
Kokemuksia sudenmetsästyksestä: ”Tämä on lähes ainoa kiintiöalue, joka on nyt tyhjä susista”
Vaikka suden kiintiömetsästys on sujunut hyvin, on itäisimmän alueen metsästyksenjohtajalla myös napakkaa kritiikkiä erityisesti kiintiöalueita kohtaan.
Suden kiintiömetsästys päättyy tiistaina 10. helmikuuta. Kuva: Timo HeikkalaSuden kiintiömetsästys päättyy tiistaina 10. helmikuuta. Kokonaisuudessaan kiintiömetsästyksessä on saatu saalista maanantaihin klo 12 mennessä yhteensä 82 sutta ja kolme koirasutta. Saalista on saatu kaikilta kiintiöalueilta. Kymmenellä kaikkiaan kuudestatoista kiintiöalueesta metsästys on jo aiemmin määrätty päättymään kiintiön tultua täyteen.
Tohmajärvi-Kiteen kiintiöalueella kiintiötä on jäljellä vielä yhden suden verran. Yrityksen puutteeseen homma ei ole kaatunut, sillä alueen metsästyksenjohtaja Mika Piiroinen vastaa puhelimeen maanantaiaamuna metsästä, jossa on etsimässä susien jälkiä.
”Totta kai loppuun saakka yritetään, mutta rehellisyyden nimissä en usko, että enää saalista saadaan. Metsästys on täällä jo vaikuttanut susien käyttäytymiseen”, Piiroinen kiteyttää.
”Metsästys on täällä jo vaikuttanut susien käyttäytymiseen.”
Tohmajärven kiintiöalueen sisällä oli kolme erillistä susireviiriä.
”Yksi susipari ammuttiin pois heti ensimmäisenä päivänä. Lisäksi rajan pinnassa pyöri kahdeksan suden porukka. Neljäntenä päivänä saatiin ammuttua niistä yksi. Tämä porukka oppi kerrasta ja poistui nopeasti Venäjän puolelle. Kuukauteen täällä ei ole susia alueella näkynyt ja tietojen mukaan lauma on nyt noin 50 kilometriä Venäjän puolella”, Piiroinen kertoo.
Piiroinen on kaikesta huolimatta tyytyväinen tilanteeseen.
”Tohmajärven isoin ongelmapesäke on nyt tyhjennetty susista. Toki tämä on kolmen vuoden työn tulos, sillä kiintiömetsästyksen lisäksi alueelta on ammuttu vahinkoperusteisilla luvilla yhteensä jo yli kymmenen sutta.”
”Tämä lähes ainoa kiintiöalue, jossa tilanne on tällainen, että susia ei enää alueen sisäpuolella ole.”
Piiroinen ei ole kuitenkaan huolissaan susikannan puolesta.
”Ei tämä tietenkään sitä tarkoita, etteikö ensi keväänä täällä voisi olla ihan sama tilanne, sillä uusia susia tulee Venäjän puolelta. Lisäksi tämä on lähes ainoa kiintiöalue, jossa tilanne on tällainen, että susia ei enää alueen sisäpuolella ole. Lähes kaikilla muilla alueilla kiintiö on ammuttu täyteen, mutta susia tiedetään vielä oleskelevan alueella”, Piiroinen toteaa.
Ainoastaan länsirannikolla Närpiössä ei ole päästy kunnolla jahtiin huonon lumitilanteen takia ja Peurainnevalla sudet ovat siirtyneet kiintiöalueen ulkopuolelle.
Piiroinen syyttääkin tilanteesta metsästäjien ja riistahallinnon välisen vuoropuhelun puutetta.
”Kiintiökokeilun suurin ongelma on ollut se, että alueita ei ole kohdennettu niin tarkasti kuin pitäisi. Paikallistietoa saadaan ainoastaan vuoropuhelun kautta. Se on tärkein asia susijahdin onnistumisen kannalta ja nyt vuoropuhelua ei ole ollut lainkaan.”
”Lännessä laumareviirit ovat niin pieniä, että sitä ei tahdota uskoa. Esimerkiksi Liedon alueella on neljä laumaa yhden kiintiöalueen sisällä. Toisaalta päinvastaisena esimerkkinä on Peurainneva, jossa sudet liikkuvat pääasiassa kiintiöalueen ulkopuolella.”
Piiroisen mukaan ollaankin tilanteessa, jossa jollakin kiintiöalueilla on useampia susilaumoja ja jossakin ei yhtään. Tämä olisi voitu välttää sillä, että paikalliset olisi otettu mukaan kertomaan näkemyksiään kiintiöalueita suunniteltaessa.
Kiintiömetsästyksen valmistelu pitäisi aloittaa ajoissa. Jos jo nyt aloitettaisiin vuoropuhelua ja metsästäjille informoitaisiin, että alueelle suunnitellaan kiintiömetsästystä, tietoa varmasti saataisiin eri tavalla.
Piiroinen kritisoi myös metsästäjiä siitä, ettei DNA:ta eli ulostenäytteitä saada kerättyä riittävästi.
”Kun jossain tiedetään olevan susilauman, niin on erikoista, jos edes tällaisena lumi-/pakkastalvena siitä ei saada näytteitä. En tiedä, mistä se johtuu, ehkä se on viitseliäisyydestäkin kiinni tai sitten ei olla totuttu jäljittämään susia vastajälkeen. Silloin suden jälkiä seurataan ikään kuin takaperin eläimen tulosuuntaan”, Piiroinen pohdiskelee.
”Kattavasti kerätyt DNA-näytteet ja susihavaintojen merkinnät Tassu-järjestelmään ovat keino varmistaa mahdollisimman tarkka ja alueellisesti kattava kanta-arvio. Sitä tarvitaan, jotta suden kannanhoidollinen metsästys voisi jatkua myös tulevina vuosina”, muistuttaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola tiedotteessa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
