
Taimijalostuksen arvoa ei saa hukata, sanoo tutkija Katri Himanen – metsänviljely on yksi keskeisistä keinoista, joilla Suomen metsät ja metsätalous selviävät ilmaston lämpenemisestä
Luontaiseen uudistamiseen ja jatkuvaan kasvatukseen voi olla iskostunut kuva, joka Himasen mukaan saattaa olla turhan ruusuinen.
Puiden jalostuksessa ja metsänviljelyssä keskeistä on uudistamisvarmuus, sanoo erikoistutkija Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta. Kymmenvuotinen puusto on nykyisin kasvussa pidemmällä kuin 1980-luvulla. Kuva: Pentti VänskäMetsänviljely on tärkeä työkalu, jotta metsät saadaan sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen. Näin herättelee Luonnonvarakeskuksen metsäpuiden siemenlaboratoriosta vastaava erikoistutkija Katri Himanen. Suonenjoella asuva Himanen ei ole minkään uudistamismenetelmän ehdoton kannattaja, mutta muistuttaa metsänomistajia jalostetun taimiaineksen eduista.
Luontaiseen uudistamiseen ja jatkuvaan kasvatukseen voi olla iskostunut kuva, joka Himasen mukaan saattaa olla turhan ruusuinen.
”Niillä on ihmisten mielissä helposti ekologinen leima, että näin luonto hoitaa homman. Tosiasia on, että hakkaamme puustoa ja ilmasto muuttuu sielläkin, missä ei hakata. Jäljistä pitää minusta huolehtia.”
Himanen on kirjoittanut aiheesta MT:n yliö-palstalle (MT 25.11.2020). Metsänviljely on yksi keskeisistä keinoista, joilla Suomen metsät ja metsätalous selviävät ilmaston lämpenemisestä mahdollisimman pienin vaurioin, ja metsien hiilinielu säilyy.
”Jos luovutaan viljelymetsätaloudesta ja jalostettujen taimien käytöstä, niin silloin luovutaan aika monesta työkalusta, jotka ovat käytettävissä.”
Himanen muistuttaa, että jalostuksessa ja metsänviljelyssä keskeistä on uudistamisvarmuus. Puulajivalikoimaa voidaan säädellä esimerkiksi juurikäävän vaivaamissa kohteissa ja puulajivalikoimaa ja puiden alkuperiä ohjata ilmaston lämmetessä.
Kymmenvuotiaat puustot ovat nyt selvästi pidemmällä kasvussa kuin 80-luvuilla. Asiaan ovat vaikuttaneet maanmuokkaus, laadukkaat paakkutaimet ja jalostettu siemenalkuperä. ”Se näkyy VMI-datassa huomattavana kasvun nopeutumisena. Tällaisesta asiasta luopumalla palataan tavallaan kehityksessä taaksepäin.”
Himanen itse on alkujaan helsinkiläinen. Metsäala kiinnosti, koska siinä pystyi yhdistämään luonnontutkimuksen ja yhteiskunnallisen näkökulman. Sama pätee siementuotantotutkimukseen. Senkin merkitys on biologiaa suurempi.
Lue myös:
Katri Himanen: Metsänviljely keino sopeutua ilmastonmuutokseen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
