Demarit kaatoivat Metsähallituslain viimeksi – kuinka käy nyt?

Kansliapäällikkö Hannele Pokka katsoo, että kansallisomaisuuden hoidon kuuluukin herättää keskustelua. Kuva: Kari Salonen

Metsähallituslakia on yritetty uudistaa jo runsaan kymmenen vuoden ajan, muistuttaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka blogissaan.

Edellisessä hallituksessa uudistus kaatui SDP:n vastustukseen, hän kirjoittaa.

Silloinen maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) ei halunnut tämän jälkeen tuoda riitaista lakiesitystä eduskunnalle.

"Hyllytetyn lakiehdotuksen pääsisältö oli Metsähallituksen metsätaloustoimien yhtiöittäminen. Tästä asiasta lakia valmistelleet virkamiehet niin maa- ja metsätalous- kuin ympäristöministeriössä olivat samaa mieltä", kansliapäällikkö kuvaa.

EU kuitenkin vaati, ettei Metsähallitus voi jatkaa metsätalouden harjoittamista liikelaitoksena.

"Muilta osin Metsähallitus olisi jatkanut nykymuotoisena erityisliikelaitoksena. Valtion maa- ja vesialueet olisivat pysyneet valtion omistuksessa. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö olisivat jatkaneet entiseen tapaan Metsähallituksen tulosohjausta."

Maanantaina Metsähallistusta koskevassa kuulemisessa kiisteltiin nimen omaan kahden erillisen ministeriön vaikutuksesta valtion liikelaitoksen toimintaan.

Pokka ei kuitenkaan koe, että esityksen ydin olisi muuttunut tässä mielessä radikaalisti. Hän ojensikin Twitterissä pääjohtaja Esa Härmälää todeten, että pääjohtajan soisi ennemmin lieventää kuin lietsoa ristiriitoja.

"Edelleen Metsähallituksen metsätaloustoimista halutaan muodostaa eduskunnan luvalla osakeyhtiö. Sen hallinnassa olevia laajoja luonnonsuojelualueita hoidettaisiin julkisina hallintotehtävinä eduskunnan budjettivaroilla niin kuin tähänkin asti", Pokka kertoo blogissa.

"Julkisia hallintotehtäviä varten Metsähallituksella olisi erillinen yksikö, jota johtaisi valtioneuvoston nimittämä luontopalvelujohtaja. Metsästystä, kalastusta ja erävalvontaa koskevat julkiset hallintotehtävät pysyisivät entiseen tapaan maa- ja metsätalousministeriöllä. Erot viime vaalikauden ja nyt esillä olevan ehdotuksen välillä ovat enemmänkin yksityiskohdissa kuin suurissa periaatteissa."

Periaatteelliseksi koetut asiat, kuten oikeudet kansallisomaisuuteen, herättävät kuitenkin keskustelua.

"Metsähallitusta koskevat asiat eivät ole koskaan olleet poliitikoille läpihuutojuttuja. Onkin jännittävää nähdä, millaisen vastaanoton lakiluonnos kuulemistilaisuuksissa saa", Pokka ennakoi.