Lukijalta: Riittämättömät resurssit tai virkamiesten mukavuudenhalu eivät saa johtaa kilpailua vähentäviin hankintakriteereihin
Julkisissa hankinnoissa ongelma kulminoituu hankintakriteereihin, jotka sulkevat kilpailun ulkopuolelle valtaosan pk-yrityksistä, kirjoittaa Matti Mäkelä. Kyse ei ole vain tasapuolisuudesta. Riittävä kilpailu edistää myös palveluiden laatua, hän muistuttaa.Julkisten hankintojen järkevöittäminen edellyttää kilpailun lisäämistä. Nykyinen suuntaus on valitettavasti se, että kilpailua kavennetaan entisestään. Julkisissa hankinnoissa ongelma kulminoituu hankintakriteereihin, jotka sulkevat kilpailun ulkopuolelle valtaosan pk-yrityksistä.
On perusteltua, että hankintayksikkö pyrkii varmistamaan palveluntarjoajan edellytykset hankkeen menestyksekkään toteutuksen takaamiseksi. Mutta asettamalla hankintakriteerit liian korkealle, hankintayksikkö rajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle päteviä toimijoita. Kriteereiden asettamisessa pitäisi löytyä tasapaino, mutta yleisesti sitä ei ole vielä löytynyt.
Niukat resurssit selittävät nykytilannetta. Neljän tarjouksen vertailu työllistää käsittelijää vähemmän kuin 24 tarjouksen. Riittämättömät resurssit, hankintakonsulttien käytännöt tai virkamiesten mukavuudenhalu eivät saa ohjata julkista rahankäyttöä tilanteeseen, joka suosii vain harvoja. Eikä kyse ole vain tasapuolisuudesta. Riittävä kilpailu edistää myös palveluiden laatua.
Julkisen sektorin pitää tunnistaa tilanteet, joissa se omilla toimillaan estää toimivan kilpailun syntymistä. Omaa toimintaa ei usein kyseenalaisteta, joten alla on pari esimerkkiä.
Pienillä paikkakunnilla ei rakenneta kantateitä joka vuosi, ei edes joka viides vuosi. Onko oikein alueellisia toimijoita kohtaan, että sorapäällysteisen yhdystien kunnostukseen asetetaan vaatimus siitä, että on toiminut noin puolen miljoonan euron urakassa kantatiellä pääurakoitsijana viiden vuoden aikana? Miksi valtion tiehankkeet on kasvatettu niin suuriksi, että tarjouskilpailuissa saadaan keskimäärin 4,8 tarjousta?
Vuonna 2021 arvioitiin, että julkisten hankintojen vuotuinen kokonaisarvo olisi 47 miljardia euroa. Aikaisempi arvio oli 35 miljardia euroa. Oli nykyinen summa mitä tahansa 30:n ja 50:n miljardin euron väliltä, eurot tulee käyttää tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.
Matti Mäkelä
edunvalvontapäällikkö
Koneyrittäjät ry
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat









