Mahlaa tuottavat metsänomistajat paiskivat pitkää päivää, mutta tekevät hyvän tilin

Kymmenien mahlaämpäreiden kuljettaminen metsästä tielle on kova urakka. 

"Ai että onko raskasta", puhahtaa oravaislainen metsänomistaja Gertrud Granholm Milkan entisen meijerin lastauslaiturin kupeessa Kaitsorin kylässä.

Hän on ahertanut saavien ja letkujen kimpussa koko päivän metsässä miehensä Allanin kanssa. Päivän saalis on punnittu: 870 kiloa koivunmahlaa. Jokainen ämpärillinen on käsin kannettu koivikosta tien varteen lastattavaksi.

Pariskunta hakee Ab Nordic Birch Oy:n varastosta uuden erän puhtaita saaveja ja lähtee kesämökille syömään, peseytymään ja yöpuulle. Seuraavana päivänä on edessä samanlainen urakka.

Meiltä kysytään, saako tulla toimittajaksi.

Mahlan tuotantokausi alkoi Vaasan pohjoispuolella Vöyrillä puolitoista viikkoa sitten, ja mahlaa kerätään vielä noin viikon päivät. Astiat on tyhjennettävä ja tavara toimitettava tehtaalle päivittäin, sillä mahla pilaantuu erittäin helposti.

"Näin suuria määriä mahlaa keräämme vasta toista vuotta. Pienempiä määriä olemme toimittaneet noin kymmenen vuotta", Gertrud Granholm kertoo.

Mahlan tuotantoaluetta heillä on pari hehtaaria.

"Se on vanhaa peltoa, jonka ympärillä pystyy ajamaan autolla", Allan Granholm sanoo.

Mahla kerätään poraamalla puun runkoon reikä ja letkuttamalla neste suljettuun ämpäriin. Hygienia on tuotannossa tarkkaa.

Mahlasta 99 prosenttia on vettä, ja siltä se myös näyttää ja tuntuu. Koivun mahlan sokeripitoisuus on alle yhden prosentin. Maussa puumainen vivahde. Kuva: Johannes Tervo

Kuluva kevät on ollut mahlankerääjien kannalta hyvä.

"Sää on ollut viileä, vaikka kausi alkoi melkein kaksi viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Nyt saadaan isoja määriä nopeasti", arvioi yrittäjä Kim Finne Oy Arctic Birch Ab:stä.

"Tänä vuonna on kerätty jo yli 250 000 litraa mahlaa."

Arctic Birchin mahlantuottajina on runsaat sata paikallista metsänomistajaa. Kaikki tilat ovat luomusertifioituja.

"Meillä ei ole ollut mitään vaikeuksia saada metsänomistajia mukaan. Päinvastoin meiltä kysytään, saako tulla toimittajaksi", Finne sanoo.

Suurin osa mahlasta tulee tehtaan välittömästä läheisyydestä. Kauimmaisin tuotantokoivikko on noin 50 kilometrin päässä.

Tuotantoalueita on yhteensä noin 3 000 hehtaaria.

Gertrud ja Allan Granholmin päivän lastissa oli 870 kiloa mahlaa. Suurimmat tuottajat keräävät päivässä tuhansia litroja mahlaa. 

Mitä ilmeisimmin metsänomistajat saavat mahlankeruusta sievoisen tilin, kun innostus työlääseen keruuseen on suurta. Tuottajahinnasta ei kukaan kuitenkaan halua puhua, ei myöskään Finne.

"Kaikkien laskelmien mukaan mahlabisnes on kannattavaa myös metsänomistajalle. Mahlasta saa tuottoa joka vuosi ja mielestäni metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä."

MT:n tietojen mukaan tuottajahinta on noin 0,20–0,40 euroa kilolta. Kun yksi koivu voi tuottaa 10 kiloa mahlaa vuorokaudessa, kolmen viikon tuotantokauden kertymä on 210 kiloa. Jos puita on tuotannossa riittävästi, nousee tili tuhansiin euroihin.

Pullotetun koivunmahlan litrahinta Suomessa vaihtelee alle 10 eurosta yli 15 euroon.

Kim Finne lastaa mahlaämpärit tuotantolaitokseen Arctic Birchin Kaitsorin tehtaalla. 

Vöyrillä pakattava koivunmahla lähtee vientiin.

"Teemme lähinnä isoja bulkkipakkauksia, joita ostetaan Eurooppaan raaka-aineeksi", Finne kertoo.

Mahlaa ostavat esimerkiksi juoma- ja kosmetiikkateollisuus.

Arctic Birch olisi kiinnostunut myymään koivunmahlaa myös Suomessa. Tällä markkinoidaan luontaistuotteena ulkomaista kookosvettä vastaavanlaisena "luonnon urheilujuomana".

"Jos joku isompi ketju haluaisi ottaa koivunmahlan valikoimiin, niin totta kai olisimme kiinnostuneita toimittamaan."