Pää pakettiin ja postiin: Hirvieläinten näivetystaudin tutkimusnäytteistä maksetaan 50 euron palkkio

Ruokaviraston ohjeen mukaan näytteeksi tarvitaan eläimen pää ja alaleuka nielu mukaan lukien. Eläintä lopetettaessa tulee mahdollisuuksien mukaan välttää aivojen takaosaa vahingoittavia menetelmiä. 

Hirvieläinten näivetystautiin (CWD) varautumiseen ja seurantaohjelmaan tulee tänä vuonna muutos.

Vuoden alusta alkaen seurantaohjelma on laajentunut koskemaan kaikkia riistanhoito­yhdistyksiä, kertoi Ruokaviraston tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Sirkka-Liisa Korpenfelt Riistapäivillä Seinäjoella viime viikolla.

Näytteeksi sopivat itsestään kuolleet, sairaana tai heikkokuntoisina lopetetut, liikenteessä kuolleet tai petojen tappamat yli vuoden vanhat hirvieläimet kuusipeuraa lukuun ottamatta, Korpenfelt luetteli.

Näytteeksi eivät kelpaa terveet, metsästetyt eläimet tai alle vuoden vanhat vasat.

Näytteiden lähetyskulut maksaa Ruoka­virasto. Virastolta voi myös tilata pakkaus- ja lähetysmateriaalia. Näytteiden lähettämisestä maksetaan palkkio joko riistanhoitoyhdistyksille tai suurriistavirka-apuhenkilölle. Palkkio on 50 euroa per pää.

”Tavoitteena on edelleen saada tutkittavaksi yhteensä 3 000 hirvieläintä seurantaohjelman aikana. EU:n järjestämä ohjelma jatkuu vuoteen 2020 asti.”

Seurantaohjelman tarkoitus on selvittää taudin esiintymistä niissä EU:n jäsenmaissa, joissa on luonnonvaraisena hirviä tai poroja.

Näihin maihin lukeutuvat Ruotsi, Viro, Suomi, Latvia, Liettua ja Puola.

CWD on prionitauti, jota esiintyy luonnossa hirvieläimissä. Ensimmäinen tautitapaus todettiin Euroopassa Norjassa vuonna 2016 tunturipeurassa.

Ensimmäisen tapauksen jälkeen näivetystautia on löytynyt Norjassa myös hirvistä ja isokauriista.

Norjassa eläimiä on tutkittu vuosina 2016–2018 yhteensä lähes 70 000. Näistä hirviä on ollut 16 500. Tauti on todettu 19 tunturipeuralla Nordfjellan alueella, neljällä hirvellä ja yhdellä isokauriilla.

Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että tunturipeurakannassa todetun taudin alkuperä ei ole Yhdysvallat vaan alkuperä on tuntematon, taustoitti Korpenfelt tilannetta.

Nordfjellan alueen tunturipeurat on hävitetty keväällä 2018, ja alue pidetään tyhjänä viisi vuotta.

Suomi on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa EU-maa, jossa on todettu hirven epätyypillistä näivetystautia. Epätyypillisen tautimuodon tarttumismekanismeja ei vielä tunneta.

Epätyypillinen näivetystauti varmistui viime vuoden helmikuussa Kuhmossa kuolleena löydetystä 15-vuotiaasta naaras­hirvestä.