Paperiliiton Vanhala ihmettelee Ruotsiin veronsa maksavan UPM:n Wahlroosin itsenäisyyspuheita

Paperiliiton Petri Vanhala ihmettelee UPM:n johdon tarvetta hehkuttaa uutta työehtosopimusta. Kuva: Jarno Mela

Paperiliitto ja UPM pääsivät viikko sitten sopuun lähes neljä kuukautta kestäneessä työtaistelussa. UPM kertoo saavuttaneensa työtaistelulla tavoitteensa, mitä Paperiliitto ihmettelee.

Paperiliiton mukaan UPM latasi neuvotteluihin todella kovat tavoitteet. Niihin kuuluivat toimialakohtaisuuden lisäksi töiden ulkoistaminen, jäsenmaksuperinnästä luopuminen, työajan merkittävä pidentäminen ja luottamusmiesjärjestelmän purkaminen.

”UPM:n lista oli todella kova. He halusivat uuden työehtosopimuksen tyhjältä paperilta. Vaatimus toimialakohtaisuudesta ei ollut siinä vaikein kysymys”, kertoo puheenjohtaja Petri Vanhala Paperiliitosta.

Vanhalan mukaan työtaistelu UPM:n kanssa vaikutti heti alussa väistämättömältä. Siksi Paperiliitto hoiti muut sopimukset syksyn aikana alta pois, ettei koko ala ajautuisi kriisiin.

UPM:n kanssa neuvottelut eivät edistyneet, joten Paperiliitto pysäytti yhtiön paperi- ja sellutehtaat vuoden alussa. Ennätyspitkäksi venynyt lakko kesti lopulta 112 päivää.

”Lakko oli raskas, mutta meidän rintama piti hyvin, sillä meidän järjestäytymisaste on noin 97 prosenttia. Toivon silti, ettei kukaan työntekijä enää joudu kokemaan vastaavaa”, sanoo Vanhala.

Työtaistelussa paperiliittolaiset katsoivat puolustavansa omien etujensa lisäksi koko ammattiyhdistysliikettä ja järjestäytynyttä neuvotteluoikeutta.

Työtaistelu päättyi sovittelija Leo Suomaan sovintoesitykseen viime viikon torstaina.

UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mukaan UPM saavutti työtaistelulla tavoitteensa, joihin kuuluivat toimialakohtaiset työsopimukset.

”Tämä on yksi metsäteollisuuden murroskohtia. Ajan kanssa tämä ratkaisu maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin”, Pesonen totesi kevättalven osavuosikatsauksen yhteydessä.

Vanhala ihmettelee UPM:n johdon työtaisteluhehkutusta. Hänen korvissaan se kuulostaa lähinnä selittelyltä.

”Sovintoesitys oli sellainen, että siinä kumpikin osapuoli sai sekä kermavaahtoa että hiekkaa syödäkseen”, Vanhala toteaa.

Vanhalan mukaan toimialakohtaiset työsopimukset eivät juuri poikkea toisistaan. Paperiteollisuudessa työaika lisääntyi 30 tuntia vuodessa, mutta se tapahtuu UPM:n haluamien talkootuntien sijaan täydellä palkalla.

Erityisen kornina Vanhala pitää UPM:n hallituksen puheenjohtajan, Björn Wahlroosin kommenttia yhtiön isänmaallisuudesta työtaistelussa.

”Ruotsiin veronsa maksava Wahlroos antoi haastattelun Nizzasta”, Vanhala näpäyttää.

Vanhalan mukaan UPM:n suhtautuminen työntekijöihin on erilaista kuin muilla metsäyrityksillä. Muiden yritysten johto suhtautuu työntekijöihin kunnioittavasti, mutta UPM korostaa lähinnä johdon merkitystä yhtiön menestykselle.

”Pesonen on saanut UPM:n hyvään talouskuntoon, mutta henkilöstöstä huolehtiminen on jäänyt vähemmälle. Heidän kanssaan yhtiö hakee vastakkainasettelua.”

”Ilmeisesti UPM kuvittelee, että hyvää palkkaa maksamalla se voi tehdä työntekijöille mitä haluaa”, Vanhala pohtii.

UPM:n ja Paperiliiton työtaistelun hinta nousi kovaksi. UPM arvioi yhtiön menetyksien olevan 180-220 miljoonaa euroa ja Paperiliitto maksoi jäsenilleen 18 miljoonaa euroa lakkoavustuksia.

UPM:n ja Paperiliiton lisäksi työtaistelu puraisi myös metsänomistajia. Vaikka metsäteollisuuden tuotteilla on hyvä kysyntä, puukauppa on käynyt tänä vuonna 22 prosenttia hitaammin kuin viime vuonna vastaavana aikana.

UPM:n paperi- ja sellutehtaiden seisominen kouraisi myös korjuu- ja kuljetusyrittäjiä. Lakko johti myös koko Euroopan laajuiseen painopaperipulaan. Sitä pahensi Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

”Toivottavasti joku selvittää tämän työtaistelun todelliset kustannukset yhteiskunnalle. Ne saattavat nousta puolen miljardin euron tuntumaan”, arvioi Vanhala.

Edellisen kerran metsäteollisuus ja Paperiliitto ottivat kunnolla yhteen vuonna 2005. Silloin yhtiöiden vaatimuslistalla oli ulkoistamista ja juhlapyhien käyntiä.

Työtaistelu alkoi Paperiliiton lyhyellä lakolla, joka vaihtui metsäyhtiöiden työsuluksi. Työtaistelu venyi seitsemään viikkoon.

”Metsäteollisuus sai läpi mahdollisuuden käyttää koneita jouluna ja juhannuksena. Niiden korvaukset olivat kuitenkin kovat. Näin jälkikäteen voi puhua jopa ylikompensaatiosta”, muistelee Vanhala.

Vuosituhannen alun jälkeen moni asia on muuttunut. Paperikoneita ja kokonaisia tehtaita on suljettu. Jäljellä jäävien paperikoneiden työntekijämäärä on pudonnut puoleen.

Muutos näkyy myös Paperiliiton jäsenmäärässä. Se on laskenut vuosituhannen vaihteen 30 000 jäsenestä 13 000 jäseneen.

UPM:n työkiista koski noin 2 000:ta paperiliittolaista työntekijää UPM:n 12 yksikössä.

Lue myös:

UPM kertoo nykyisen menestyksensä käynnistyneen Voikkaan paperitehtaan sulkemisesta

Ay-liikkeen palkkakartelli murenee, sanoo Wahlroos: ”Meidän toimintaamme voi kutsua myös isänmaalliseksi”