Ilmastopaneeli: Hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua tuntuvasti

Luonnonvaraisessa metsässä on kuollutta puuta on noin 100 kuutiota hehtaarilla, kun talousmetsissä sitä on vain noin 5 kuutiota. Lahopuu lisää sekä metsän hiilivarastoa että monimuotoisuutta. Kuvatekstiä korjattu klo 7.36 19.2.2019. Kuva: Lari Lievonen

Suomen ilmastopaneelin selvityksen mukaan hakkuiden lisääminen poliittisten tavoitteiden mukaisesti pienentää metsien hiilinielua reippaasti ja on nippa nappa kestävällä pohjalla. Kaikkein suurin hiilinielu kertyi skenaariossa, jossa puustoa hakataan huomattavasti nykyistä vähemmän eli 40 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Metsien hiilitase-ennusteiden laskenta sisältää paljon epävarmuuksia liittyen puuston kasvuun, maaperän hiilensidontakykyyn sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tarkastelujaksolla 2015–2055 metsien hiilinieluennusteissa oli suurimmillaan lähes Suomen aiheuttamien fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjen kokoinen ero eli 60 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professorin Markku Kannisen mukaan malleja ja päätöksentekoa niiden pohjalta on kiireellisesti kehitettävä epävarmuuden hallitsemiseksi.

Ilmastoviisas metsäbiotalous -hankkeessa mallinnettiin kolme hakkuuskenaariota: 40 miljoonaa kuutiota vuodessa, poliittinen tavoite 80 miljoonaa kuutiota vuodessa sekä suurin kestävä hakkuukertymä 85 miljoonaa kuutiota.

Metsien hiilitaseen kehitystä tarkasteltiin kuudella mallilla. Niissä oletettiin, että metsät hoidetaan Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti. Vaihtoehtoisia metsänhoitomuotoja, kuten jatkuvaa kasvatusta ja kiertoaikojen pidentämistä ei huomioitu. Tarkastelujakso päättyi joko vuoteen 2065 tai 2100.

Helsingin yliopiston tutkijan Tuomo Kalliokosken mukaan ilmeni, etteivät 85 miljoonan kuution hakkuut ole kestäviä. Niin suurta hakkuutasoa ei pystytä ylläpitämään pitkään ja hiilensidonta kärsii.

"Vain madaltamalla hakkuita nykyisestä saadaan ilmastohyötyjä", Kalliokoski sanoi selvityksen julkistamistilaisuudessa maanantaina Helsingissä.

40 miljoonan kuution hakkuumallissa puustopääoma kasvoi kaikkein suurimmaksi, nykyisestä 2 300 miljoonasta kuutiosta 6 000 miljoonaan kuutioon vuoteen 2100 mennessä.

Vähennettyjen hakkuiden skenaariossa Suomen puusto ja maaperä sitoisivat hiilidioksidia noin 74 miljoonaa tonnia vuodessa, kun taas 80 ja 85 miljoonan kuution skenaarioissa hiilidioksidia sitoutuisi 23 ja 11 miljoonaa tonnia. Tutkimuksen mukaan hakkuiden lisääminen ei lisää puuston kasvua eikä metsien hiilinielua.

Kun puustoa hakataan yhden hiilidioksiditonnin verran, pienenee metsän hiilinielu mallista riippuen 1,2–2,3 hiilidioksiditonnia. Hiilidioksidia poistuu muun muassa maaperästä.

Puutuotteisiin varastoituu hiiltä Kalliokosken mukaan muutamia miljoonia tonneja vuodessa. Osa hiilestä sitoutuu rakennuspuuhun ja osa lyhytaikaisesti sellupohjaisiin tuotteisiin. Toki puulla myös korvataan ilmastolle haitallisia fossiilisia materiaaleja.

Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, etteivät puutuotteiden hiilinielut ja korvausvaikutukset pysty kuitenkaan kompensoimaan metsien hiilinielun pienenemistä vuosikymmeniin.

Markku Kanninen huomauttaa, että maankäyttösektoria on tärkeä tarkastella kokonaisuutena, sillä esimerkiksi maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat verrattain isot. Pelkästään turvepelloilta pääsee vuosittain noin 7 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Kustannustehokasta olisikin kohdistaa hillintätoimenpiteet heti alkuunsa turvemaiden pelloille ja metsiin.

Ilmastopaneelin skenaarioanalyysien tekoon osallistuivat muun muassa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus.