Sähkön halpeneminen leikkasi metsäyhtiöiden sähköomistuksista melkein kaksi miljardia – UPM:lla ja Stora Ensolla isot pudotukset käyvissä arvoissa
Myös Metsä Group omistaa Pohjolan Voimaa, mutta se ei muuttanut omistuksensa käypää arvoa. Eikö se usko sähkön hinnanlaskuun?
Metsäyhtiöt omistavat merkittäviä määriä energiayhtiöiden osakkeita, erityisesti Pohjolan Voimaa, joka on Teollisuuden Voiman enemmistöomistaja. Näin metsäjätit voivat hyödyntää Olkiluodon ydinvoimaloiden sähköä. Kuva: Tapani Karjanlahti/TVOKuka on oikeassa ja kuka väärässä? Nämä kysymykset tulevat mieleen isojen metsäyhtiöiden puolivuotiskatsausten taseita silmäillessä. Tase on yrityksen talouden tilannehuone, joka kertoo omaisuuden määrän ja miten se on rahoitettu.
Isot metsäyhtiöt ovat merkittäviä pelureita energiamarkkinoilla. Ne tuottavat ja kuluttavat paljon sähköä. Ne myös omistavat isoja siivuja suomalaisista energiantuottajista.
UPM omistaa 47,7 prosenttia Pohjolan Voima Oy:stä ja 19 prosenttia Kemijoki Oy:stä. Stora Ensolla on 15,7 prosenttia ja Metsä Groupilla 3 prosenttia Pohjolan Voimasta.
Kesäkuun lopun taseessa UPM ilmoittaa energiaosakkeidensa käyväksi arvoksi 2,53 miljardia euroa. Stora Enso laskee Pohjolan Voiman siivunsa käyväksi arvoksi 694 miljoonaa euroa ja Metsä Group 372 miljoonaa euroa.
UPM on leikannut energiaosakkeidensa arvosta 1,1 miljardia euroa viime vuodenvaihteesta ja Stora Enso 731 miljoonaa euroa. Sen sijaan Metsä Group on pitänyt arvot lähes paikallaan 1,7 miljoonan euron teknisluonteisella laskulla.
UPM:n puolivuotiskatsauksen mukaan käyvän arvon lasku johtui pääasiassa sähkön termiinihintojen laskusta. Stora Enson katsaus toteaa, että lasku johtui pääasiassa alhaisemmista sähkön markkinahinnoista.
Metsä Groupin katsauksessa asiaa ei kommentoida, koska käyvän arvon muutos oli alle prosentin.
Omistukset kohdistuvat samaan yritykseen ja samaan tuotteeseen, mutta osa omistajista reagoi kuudessa kuukaudessa satojen miljoonien, jopa miljardien muutoksilla, osa ei mitenkään.
Metsäyhtiöt kertovat laskevansa osakkeiden arvot diskontattujen rahavirtojen mallilla eli tulevien kassavirtojen nykyarvolla.
UPM arvioi sähköstä tulevaa kassavirtaa tulevaisuuden futuurihinnoilla ja Suomen aluehinnan simuloinnilla.
Stora Enso perustaa sähkön hinnanhybridimalliin, jossa kolmen ensimmäisen vuoden määrittelyssä käytetään markkinahintojen johdannaisia ja pitkän aikavälin hinnoissa sähkön hinta-arvioita.
Eikö Metsä Group usko sähkön hinnanlaskuun vai ylireagoivatko UPM ja Stora Enso?
Metsä Groupin talousjohtaja Vesa-Pekka Takala vastaa, että sähköomistukset ovat pitkäaikaisia ja niiden kassavirrat kestävät vuosikymmeniä voimaloiden tapaan.
”Pitkän tähtäimen hinnat vuodesta 2030 eteenpäin ovat ratkaisevia, eivätkä lähiajan hinnat, jotka pyörivät kuin tuuliviiri. Tyypillisesti kerran vuodessa katsomme yhdessä ulkoisen toimijan ja energiaosastomme kanssa, onko pitkän tähtäimen hinta-arvio muuttunut niin paljon, että arvostuslaskelmaa kannattaa päivittää”, Takala sanoo.
Viime vuoden tilinpäätökseen Metsä Group nosti Pohjolan Voiman omistuksen arvoa 181 miljoonaa euroa nykyiselle runsaan 370 miljoonan tasolle.
”Tarkkailimme muiden PVO:n omistajien ratkaisuja ja niiden julkisia tietoja. Olimme kaikkien muiden alapuolella ja päätimme muuttaa pitkän tähtäimen arviota ja nostaa käypää arvoa verrokkien tason alalaitaan.”
Takalan mukaan Metsä Group käyttää sähkön hinnanmäärittelyyn lähivuosien osalta 12 kuukauden liukuvia futuurihintoja ja vuoden 2030 jälkeen pitkän tähtäimen hintaa, joka laskee prosenttiyksikön vuodessa.
En pidä ollenkaan hyvänä, että taseessa on vuosikymmeniä edestakaisin sahaavia arvostuseriä. Vesa-Pekka Takala, Metsä Group
”Tärkeintä on käyttää samaa laskentatapaa ja systematiikkaa vuodesta toiseen, eikä vaihtaa käytäntöjä sen mukaan, millä saa paremmat arvot.”
Takalan mukaan käypien arvojen päivittämisessä neljännesvuosittain ei ole järkeä.
”Nämä ovat taseen laskennallisia eriä, eivätkä muutokset mene tuloslaskelmaan. Taseessa enintään muutaman kymmenen miljoonan muutokset eivät vaikuta edes tunnusluvun pilkun paksuuteen. En pidä ollenkaan hyvänä, että taseessa on vuosikymmeniä edestakaisin sahaavia arvostuseriä.”
Hetkinen: Metsä Groupin vuosikertomuksessa todetaan, että Pohjolan Voiman osakeomistus arvostetaan osakesarjoittain vuosineljänneksittäin.
”No kyllähän sitä nytkin on päivitetty jo ihan teknisesti, koska aikaa kuluu. Myös pitkän tähtäimen inflaatio-odotukset muuttuvat ja diskonttokorkokin elää.”
Kuten Takala toteaa, käyvän nämä arvon määritykset eivät vaikuta tuloslaskelmaan. Ne vaikuttavat kuitenkin omaisuuden määrään ja sitä kautta taseen loppusummaan ja taseen tunnuslukuihin.
Jos omistukset ovat suuria, käyvän arvon päivitykset voivat olla mittavia.
Yhtiöiden väliset erot arvojen päivityksessä ovat mielenkiintoisia. Ne kertovat yhtiöiden tavasta lähestyä kirjanpitoa, jonka tavoitteena on antaa oikea ja riittävä kuva tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat








