Metsästäjäliitto: Lyijyhaulikiellon laajentaminen turvemaille on ylimitoitettua

Lyijyn korvaavaa materiaalia sisältävän patruunat ovat usein kalliita. Lyijyhaulien kieltäminen kokonaan toisi metsästäjille lisää kustannuksia. Kuva: Lari Lievonen

Euroopan kemikaalivirasto on tehnyt EU-komissiolle esityksen, jonka mukaan vesialueilla tapahtuvan metsästyksen lyijy­haulikielto laajennettaisiin koskemaan kaikkea haulikko­metsästystä turvemailla.

Metsästäjäliitto katsoo, että turvemaille tuleva kielto olisi ylimitoitettu.

”Ei voi kiistää, etteikö lyijy olisi haitallinen”, Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius toteaa.

Hänen mukaansa kosteikkojen ulkopuolella lyijyn käyttö ei kuitenkaan aiheuta ongelmaa.

”Jos kaikki turvemaat lasketaan kosteikoiksi, Suomen oloissa se tarkoittaisi lyijyn kieltämistä kaikessa haulikkometsästyksessä.”

Lyijyhaulien käyttö kiellettiin vesilinnustuksessa vuonna 1996. Kieltoa perusteltiin sillä, että puolisukeltajat nokkivat pohja­mudasta lyijyhauleja ravintonsa mukana, mistä aiheutuu lintujen myrkytyksiä.

Esimerkiksi kanalintuja saa ampua lyijyhauleja sisältävillä patruunoilla.

Lyijy on Simeniuksen mukaan ammusmateriaalina täydellinen: sopivan painava, pehmeä ja edullinen.

Uhka lyijyhaulikiellon laajentamisesta on ollut metsästäjille vaikea asia myös sen vuoksi, että valtion mailla lyijyn korvaavien, kovien haulimateriaalien käyttö on ollut kiellettyä.

Metsähallitus luopui toukokuussa kovien haulimateriaa­lien käyttökiellosta maillaan.

Pienriista-alueilla saa siis ensi syksystä alkaen käyttää patruunoita, joiden haulit ovat esimerkiksi kovaa volframia, terästä tai rautaa.

Kovien haulimateriaalien käyttökieltoa on perusteltu sillä, että ne saattavat aiheuttaa puuhun päätyessään ongelmia sahoilla.

Kun lyijyhaulikiellon laajentaminen tuli syksyllä esille, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n johtoryhmä alkoi pohtia, onko korvaavien haulimate­riaalien kielto vielä perusteltua.

”Keskustelimme asiakkaiden kanssa ja totesimme, ettei puihin ammutuilla hauleilla ole juuri merkitystä”, kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo Metsähallituksesta kertoo.

”Ongelma muuttui pienemmäksi”, Simenius kiittelee Metsähallituksen päätöstä.

Teräs on hänen mukaansa halvin ja helpoin materiaali korvaamaan lyijyä.

Simeniuksen mukaan yksityisiltä maanomistajilta ei ole tullut palautetta, että puusto olisi vahingoittunut haulien vuoksi.

”Pelko on teoreettinen. Käytännön tasolla ongelmaa ei ole”, hän sanoo.

Simeniuksen mukaan puuhun pitäisi ampua hyvin läheltä, jotta haulit menisivät kuoren läpi.

Kuusamolaisen Pölkyn sahan hankintapäällikkö Jani Jaakkola kertoo, että yhtiön sahoilla puusta löytyy hauleja muutama kymmenen vuodessa.

”Se ei ole kauhean iso ongelma.”

Teräshauleista heillä ei ole juuri kokemusta, sillä niitä käytetään nykyisin vain vesilinnustuksessa, eikä yhtiö juuri osta puuta ranta-alueilla.

”Lyijy on terästä ystävällisempi, sillä se on pehmeää, eikä särje terää”, Jaakkola toteaa.

Sahan terän särkyminen aiheuttaa tuhansien eurojen kulut. Siksi kehityslistalla on röntgen-tekniikka, joka pystyisi poimimaan teräshaulit pois, Jaakkola kertoo.