Kuopion sellujätti käyttäisi5,5 miljoonaa kuutiota havupuuta
Finnpulp Oy kertoi maanantaina, että se suunnittelee 1,1 miljoonaa tonnia havusellua vuosittain tuottavaa sellutehdasta Kuopion Sorsasaloon. Tehtaan rakentaminen maksaisi 1,4 miljardia euroa.
Lopullista investointipäätöstä odottava Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas kasvattaisi toteutuessaan havukuitupuun tarvetta 3,8 miljoonaa ja koivukuitupuun 0,3 miljoonaa kuutiometriä nykyisestä.
Metsäteknologian professori Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta (entinen Metsäntutkimuslaitos) sanoo, että sekä Äänekosken että Kuopion sellujäteille riittää puuta.
”Suomeen mahtuisi kaksi tai kolme uutta runsaan miljoonan sellutonnin tehdasta.”
Asikainen viittaa VTT:n ja Pöyryn viime syksynä julkistettuun Cross Cluster 2030 -selvitykseen, jossa arvioitiin puun käytön mahdollisuuksia energiantuotannon ja metsäteollisuuden raaka-aineena.
”Suomeenhan on kertynyt puolen miljardin kuutiometrin lisäpuupääoma verrattuna 1980-luvun tilanteeseen, ja puuston kasvu kiihtyy edelleen”, Asikainen perustelee.
Hän lisää kuitenkin, että kahden sellujätin toteutuminen edellyttää, ettei puuntuonti vähene nykyisestä.
Kuopion sellutehtaan puunhankinnan kannalta on Asikaisen mukaan tärkeää, että ympärillä toimii elinvoimaista sahateollisuutta. Kuitupuun mukana hankinnassa kertyy tukkeja noin 2–3 miljoonaa kuutiometriä.
”Tukkipuun hakkuut ovat kriittisiä, jotta sellutehtaalle saadaan riittävä määrä raaka-ainetta. Meillä pitäisi olla sahateollisuus siinä kunnossa, että haketta ja latvakuitua riittää.”
Riittävän suuret hakkuut olisivat Asikaisen mukaan myös energiateollisuuden etu, sillä silloin kertyisi hakkuutähteitä, kuorta ja purua energiayhtiöiden poltettavaksi.
Finnpulpin toimitusjohtajan Martti Fredriksonin mukaan Metsä Groupin Äänekosken investointisuunnitelma tuli viime keväänä yllätyksenä, sillä samaan aikaan Finnpulp pohti oman suunnitelmansa julkistamista.
”Kyllähän se vaati meiltä ajatuspaussin. Analysoimme tilannetta niin metsävarojen kuin tuotemarkkinoiden suhteen ja tulimme siihen tulokseen, että Suomeen mahtuu kaksi modernia tehdasta.”
Havusellun kysynnän ennustetaan kasvavan maailmanlaajuisesti, koska sitä tarvitaan pakkauksiin ja pehmopapereihin.
Markkinahavusellun kysynnän arvioidaan nousevan tämän vuosikymmenen alun noin 23 miljoonasta tonnista 25 miljoonaan tonniin vuoteen 2017 mennessä.
Kuopio ei ollut Fredriksonin mukaan ainoa vaihtoehto sellujätille. Sopivaa paikkaa etsittiin myös Ruotsista.
”Siellä metsien omistus on enemmän metsäyhtiöiden käsissä. Se oli yksi merkittävä syy, mikä painoi vaa’an Suomen eduksi.”
Finnpulp ei etsi Fredriksonin mukaan teollista kumppania hankkeeseen, mutta yhteistyötä ollaan valmiita tekemään eri toimijoiden kanssa.
Kuopion sellujätti rakennettaisiin Sorsasaloon kartonkia tekevän Powerfluten tehtaan eli entisen Savon Sellun viereen. Fredrikson pitää luonnollisena, että Powerfluten kanssa olisi mahdollista löytää yhteisiä hyötyjä liikenneväylä- ja muissa infrainvestoinneissa.
Puunhankintaan Finnpulp rakentaisi näillä näkymin oman itsenäisen organisaation.
Jättihankkeen rahoituksesta ei Fredriksonin mukaan ole tässä vaiheessa kerrottavaa.
”Tärkeintä on, että saamme hankkeen kaikki palikat kohdalleen. Väittäisin, että olemme aika hyvällä mallilla. Olemme luottavaisia, että rahoitus löytyy suurilta kansainvälisiltä ja suomalaisilta investoreilta.”
Seuraava askel on Fredriksonin mukaan ympäristövaikutusten arviointi (yva), jonka jälkeen olisi mahdollista saada suunnitelmille ympäristölupa.
JUHA KAIHLANEN
Tärkeintä
on, että
saamme hankkeen kaikki palikat
kohdalleen.
Väittäisin, että olemme aika
hyvällä mallilla.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
