Valtaosa suomalaisista hyväksyy metsästyksen

Yli 60 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti, neljännes neutraalisti, 13 prosenttia kielteisesti, Suomen riistakeskuksen teettämä tutkimus paljastaa.

Taloustutkimus Oy:n tekemässä tutkimuksessa haastateltiin 15–79-vuotiaita suomalaisia. Heistä 13 prosentilla oli omia metsästyskokemuksia.

Myönteinen suhtautuminen metsästykseen on lisääntynyt ja kielteinen vähentynyt, kun tuloksia verrataan vuonna 2004 tehtyyn edelliseen kyselyyn. Mielipidetiedusteluja on tehty vuodesta 1986 lähtien, suhtautuminen on nyt myönteisempää kuin kertaakaan aiemmin.

Suurpetojen metsästys saa nyt enemmän arvostelua kuin vuonna 2004. Helsinkiläisistä ja Uudellamaalla asuvista melkein puolet ei hyväksy suurpetojen pyyntiä.

Valtaosa tuomitsee suurpetojen salakaadot. Kuitenkin lähes joka viides hyväksyy suurpedon luvattoman tappamisen, jos lupia ei saa.

Hieman yli puolet haastatelluista on sitä mieltä, että pihaan tulleen suurpedon saa tappaa. Kolmanneksen mielestä susia on liikaa, neljä kymmenestä on toista mieltä.

Hirvieläinten metsästystä kannattaa kolme neljästä haastatellusta. Jokaisen muunkin erikseen kysytyn riistaeläimen pyynnin hyväksyviä on enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia.

Miehet suhtautuvat metsästykseen naisia myönteisemmin.

Yleisestä hyväksynnästä huolimatta metsästys on vastaajien joukossa harvinaisempaa kuin marjastus, sienestys tai kalastus.

Viidennes vastaajista pitää metsästyksen tarkoituksena riistan pyyntiä ruuaksi. Vajaan viidenneksen mielestä kyse on vietin toteuttamisesta, ulkoilusta, liikunnasta tai henkisestä virkistäytymisestä. Riistaruuan merkitystä korostavat etenkin alle 30-vuotiaat.

Aiempia tutkimuksia useampi näkee metsästäjät myös luonnonsuojelijoina. Aiempaa pienempi enemmistö uskoo, että metsästäjät noudattavat säännöksiä.

Karhua pelkää 46 prosenttia haastatelluista, sutta 47 prosenttia. Karhupelko on yleisintä Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa, susipelko Länsi-Suomessa.

Haastatellut metsästäjät pelkäävät enemmän karhua kuin sutta.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF