Metsien luonnontuotteissa muhii jopa miljardin euron kasvubisnes – keruusopimuksella voi kuitata osan taimikonhoidon kustannuksista

Luonnontuotealan yritys Yrttipaja kouluttaa kerääjänsä itse. Perustaja Petri Koivisto järjesti viime tiistaina Eurassa kuusenkerkkien poimintaillan kunnan luomusertifioidussa metsässä. Kuva: Jussi Partanen

Metsänomistajat janoavat tietoa luonnontuotteiden keruusta ja ansaintamahdollisuuksista. Samaan aikaan alan yritykset painivat raaka-aineen hankalan saatavuuden kanssa. Missä vika?

"Tuntuuhan se hullunkuriselta, että asumme maassa, jossa valtaosa pinta-alasta on metsien peitossa, mutta samaan aikaa yli puolet luonnontuotteita jalostavista yrityksistä on ilmoittanut raaka-aineen saannin olevan haastavaa", toteaa Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Marko Ämmälä.

Metsäkeskus vetää maaliskuussa alkanutta kolmivuotista maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanketta.

Ämmälä kertoo saavansa jatkuvasti yhteydenottoja luonnontuotteista kiinnostuneilta metsänomistajilta.

"Luonnontuoteala on vielä lapsen kengissä mutta kasvaa koko ajan. Yksi hankkeen tavoitteista on tarjota metsänomistajille monipuolisesti tietoa."

Tällä hetkellä luonnontuotealan liikevaihto on Ämmälän arvion mukaan 400 miljoonan euron luokkaa. Hän uskoo, että viiden vuoden päästä luku on jo selvästi suurempi. "Potentiaalia olisi vaikka miljardibisnekseen."

Miten metsänomistajat ja metsäalan yritykset sitten saadaan kohtaamaan luonnontuotealan yritysten kanssa?

Ämmälän mukaan vastaus voisi piillä taimikonhoidon ja luonnontuotteiden keruun yhdistämisessä. Suunnitteilla on myös kehittää verkkopalvelu, jossa keruusta kiinnostuneet ja raaka-aineita tarvitsevat yritykset kohtaisivat.

"Metsänomistajat ovat valveutuneita. Heille on pystyttävä kertomaan metsien käytön monipuolisista mahdollisuuksista."

Ämmälä uskoo, että taimikonhoidon myyminen metsänomistajalle onnistuu tulevaisuudessa helpommin, jos palveluntarjoaja pystyy samalla esittelemään muitakin vaihtoehtoja.

"Perinteinen metsätalous ja luonnontuotteiden hyödyntäminen eivät sulje toisiaan pois. Päinvastoin, osa taimikonhoidon kustannuksista voitaisiin kuolettaa keruusta saaduilla tuloilla."

Metsänomistaja voi kerätä luonnontuotteita itse. Se vaatii kuitenkin aikaa ja taitoa.

Ämmälän mukaan helpointa on antaa keruulupa jollekin toimijalle.

"Esimerkiksi kuusenkerkästä voi tehdä keruusopimuksen, ja saada arviolta 50–150 euroa hehtaarilta lisätuloja. Näin metsänomistaja voi hyödyntää taimikoita, joista ei muuten saisi vielä hetkeen puunmyyntituloa."

Taimikoista voi kerätä myös muun muassa koivun, maitohorsman ja vadelman lehtiä.

Toistaiseksi metsänomistaja ei voi olla kaikkialla Suomessa varma, että raaka-aineelle löytyy ostaja.

"Maakuntiin on nyt onneksi tulossa veturiyrityksiä. Ennen elämäntapayrittäjyytenä nähty toimiala alkaa hiljalleen muuttua kunnon bisnekseksi, jossa sekä kerääjälle että metsänomistajalle maksetaan kunnon korvaukset."

Luonnontuotteiden hankintaketju vaatii toimiakseen riittävästi keruupisteitä sekä kuivuri- ja pakastuskapasiteettia.

"Näin volyymit saataisiin kasvuun, ja laatu sekä hinta pidettyä vakaana. Tällä hetkellä laatu saattaa heitellä rajustikin", Ämmälä kertoo.

Reilu kolmannes Suomen metsistä on sertifioitu luomukeruualueeksi. Etenkin etelässä alaa kaivattaisiin lisää.

"Suomalaiset tietävät, että metsiemme antimet ovat puhtaita. Ulkomaille viedessä siitä täytyy kuitenkin olla todistus", Ämmälä taustoittaa.

Monilla luonnontuotteita jalostavilla yrityksillä valtaosa ostetusta raaka-aineesta on jo nyt luomua.

"Luomukeruualueeseen liittyvistä valvontamaksuista sovitaan tapauskohtaisesti. Useat yritykset maksavat ne metsänomistajan puolesta, jos saavat keruuluvan."

Ämmälän mukaan luonnontuotteiden maailman markkinat ovat valtaisat.

Metsäkeskus järjestää hankkeen aikana luonnontuotteista kiinnostuneille metsänomistajille useita maksuttomia koulutuksia ympäri Suomen.

Reilu kolmannes Suomen metsäpinta-alasta kuuluu luomukeruualueeseen. Valtaosa siitä sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Luomukeruualueella saa tehdä metsänhoitotoimenpiteitä, kuten harvennuksia. Kantokäsittely urealla, kemiallinen heinäntorjunta ja tiettyjen kemiallisten lannoitteiden käyttö aiheuttavat keruukiellon kolmeksi vuodeksi.

Jos metsänomistaja haluaa myydä esimerkiksi luomumarjoja itse kuluttajalle tai yritykselle, tulee hänen liittyä oman alueensa ely-keskuksen luomuvalvontaan. Liittymismaksu on 110 euroa.

Metsänomistaja voi myös antaa keruuluvan yritykselle. Monet yritykset maksavat vuosittain tehtävän tarkastuksen kustannukset keruulupaa vastaan.