Konepalvelu Hölrinin konekanta kasvanut nopeasti
Kauhavalaisyritys työllistää kolmisenkymmentä ammattilaista ja kuusi osaurakoitsijaa.
Panu Hölsömäki, Tapani Hölsömäki ja Vesa Rintala pohtivat koneyrittämisen arkea. Kaiken pohjana on kiinnostus metsään. Kuva: Timo AaltoKauhavan Kortesjärvellä sijaitseva Konepalvelu Hölrin matkaa myötätuulessa. Yritystä johtavien Tapani Hölsömäen ja Vesa Rintalan lisäksi palkkalistoilla on kolmisenkymmentä metsäalan ammattilaista ja kuusi osaurakoitsijaa.
”Yrityksen toiminnassa ovat mukana myös kaksi poikaani sekä Vesan siskonpoika, eli metsäyrittäjyys näyttää kulkevan suvuissa. Me tarvitsisimme lisää ammattitaitoista työvoimaa, sitä vain ei ikävä kyllä ole liikaa tarjolla”, Hölsömäki sanoo.
Hölsömäki arvelee, että nuoremmalla polvella on hieman vääränlaisia epäilyksiä metsäkoneenkuljettajan ammattia kohtaan.
”Luulen, että monet mieltävät sen edelleen meluisaksi, öljyltä haisevaksi ja epämukavaksi työpaikaksi. Totuushan on, että metsäkoneen hytti on nykyään ilmastoitu maisemakonttori, missä tietotekniikka näyttelee suurta roolia.”
Ennen nykyhetkeä on Hölsömäen ja Rintalan yhteiselle taipaleelle mahtunut paljon. Miehet aloittivat maatalouden ohessa yhteiset yrityskuviot jo vuonna 1987.
”Paalasimme pyöröpaaleja ja keräsimme kiviä kivikarhulla, lisäksi muutaman vuoden päästä tulivat mukaan kaivinkonetyöt maatiloilla”, Rintala muistelee.
”Konepalvelu Hölrin Oy:n perustamisen aika oli vuonna 1995 hankkiessamme ensimmäisen metsäkoneemme ja solmiessamme urakointisopimuksen silloisen Tehdaspuun, nykyisen UPM-Kymmene Oyj:n kanssa”, Rintala kertoo.
Merkittävä hetki pikkuhiljaa toimintaansa laajentaneen yrityksen historiassa koettiin vuonna 2000, kun konekanta kasvoi hakkuutähdepaalaajalla eli sätkäkoneella.
Kortesjärveläisyrityksen kone olikin vasta toinen Suomen rajojen sisäpuolella.
”Hankinnan taustalla oli Pietarsaareen valmistunut uusi lämpövoimala, joka tarvitsi raaka-ainetta. Kun meiltä on Pietarsaareen vain muutamien kymmenien kilometrien matka, päätös investoinnista oli järkevä”, Hölsömäki sanoo.
Eteläpohjalaisyrityksen konekanta on kasvanut sätkäkoneen hankinnan jälkeen melkoisesti. Tällä hetkellä eri puolilla Etelä-Pohjanmaata operoivat kymmenen hakkuukonetta, kuusi kuormaustraktoria, kaksi kuljetusautoa, kaksi kaivinkonetta sekä reilut parikymmentä lava-autoa. Yrittäjäkaksikko on myös hiljattain tehnyt uuden yrityskaupan.
”Ostimme erään metsäalantoimijan liiketoiminnan. Haluamme tällä tavalla kasvaa ja vankistaa asemaamme edelleen.”
”Yrityskaupan jälkeen meillä on kolme suurta asiakasta, joille teemme puiden hakkuu- ja korjuutöitä sekä kaksi merkittävää asiakasta maanmuokkauspuolella”, Rintala listaa.
Rintala toivoo metsänomistajien kiinnittävän enemmän huomiota omaisuuteensa.
”Jotkut hoitavat esimerkiksi osakesalkkuaan paljon paremmin kuin metsäänsä. Yksi syy on yksinkertaisesti tietämättömyys.”
”Etelä-Pohjanmaalla asiaan vaikuttaa myös, että pellot ovat menneinä vuosina olleet metsiä tärkeämpiä. Samalla on iskostunut ajatus, että puita myydään vain, jos on todellinen hätä talouden kanssa.”
Hölsömäki peräänkuuluttaa metsänhoitoon myös lisää järjen käyttöä.
”On käsittämätöntä, että metsistä kaadetaan parhaat puut ja sen jälkeen odotetaan jäljelle jäävien huonompien yksilöiden kasvavan samoihin mittoihin. Tällainen ei todellakaan ole kestävää ja järkevää metsänhoitoa.”
Pohdittaessa syytä metsäkoneyrittäjäksi lähtöön Hölsömäki huokaa syvään.
”Pistitpä pahan, nyt täytyy miettiä. Kaiken pohjana lienee kiinnostus metsään. Minulle metsä on aina ollut rauhoittumisen ja turvan paikka. Olen myös sitä mieltä, että öinen metsä on varmasti turvallisempi alue kuin neonvaloilla samaan aikaan valaistut kaupungin kadut.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
