Tutkimus: Joutsenen ja muiden sorsien välillä ei ole haitallista kilpailua pesimäjärvillä – laulujoutsenen esiintyminen saattaa heijastella vesistön laatua

Tutkimuksen mukaan laulujoutsen vaikuttaisi toimivan elinympäristön laadun indikaattorina. Kuva: Lasse Kokko

Tuore tutkimus osoittaa, että joutsen ei vaikuta kilpailevan haitallisesti muiden sorsien kanssa pesimäjärvillä. Päinvastoin, laulujoutsen vaikuttaisi toimivan elinympäristön laadun indikaattorina.

Kansallislintu laulujoutsen on palannut sukupuuton partaalta yleiseksi pesimälinnuksi. Kun muut sorsat ovat taantuneet, on joutsenen alettu epäillä valtaavan tilaa muilta ja ajavan muut sorsat pesimäjärviltä pois, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Koko Suomen kattava yli 900 vesilintulaskentapisteen vertailu 1980-luvun ja 2020-luvun välillä osoittaa kuitenkin toisin. Sorsakannat ovat säilyneet parhaiten niillä järvillä, minne joutsen on levinnyt 1980-luvun jälkeen.

Joutsen voi mahdollisesti jopa parantaa elinympäristön laatua esimerkiksi nostamalla vesikasveja pintaan muiden syötäväksi.

Tutkimuksessa sorsat ryhmiteltiin puolisukeltajiin, sukeltajiin sekä kalansyöjiin. Tutkimusjärvet jaettiin neljään ryhmään riippuen siitä, oliko joutsenia paikalla 1980-luvulla tai 2020-luvulla.

"Vaikka kaikki sorsaryhmät ovat tällä välillä taantuneet, näyttävät puolisukeltavat ja sukeltavat sorsat vähentyneet loivemmin siellä, minne joutsen on tullut 1980-luvun jälkeen. Taantuminen taas on ollut voimakkaampaa siellä, mistä joutsenkin on 1980-luvun jälkeen hävinnyt”, kertoo tiedotteessa tutkijatohtori Sari Holopainen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden osastolta.

Vastaava tarkastelu kanadanhanhen osalta ei osoittanut mitään vaikutusta sorsamääriin.

”Kaikki sorsaryhmät ovat ylipäätään runsaimpia siellä, missä joutsenia tällä hetkellä esiintyy. Laulujoutsenen esiintyminen saattaakin heijastella vesistön laatua. Joutsen voisi toimia helposti havainnoitavana lippulaivalajina”, ehdottaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin kansainvälisessä Global Ecology and Conservation tiedesarjassa.

Lue lisää:

Jäiden lähdön jälkeen on vesilintujen kiikaroinnin aika – "Tiedot lintukannoista ja metsästysverotuksesta eivät saa perustua mutu-tuntumalle"

Sinisorsalla erinomainen poikastuotto – tavin, haapanan ja telkän pesimäkannat jäivät pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle vesilintulaskennoissa