Huonosti merkityt hakkuutyömaatharmittavat metsäkoneyrittäjiä
Metsäkoneyrittäjä Mika Blomqvist korjasi puuta perjantaina Myrskylän Hallilassa. Mökkitonttien hakkuurajat merkittiin poikkeuksellisesti yhdessä maanomistajien kanssa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKoneyrittäjien liitto selvitti elokuussa jäsenyritystensä näkemyksiä ja kokemuksia hakkuutyömaiden maastomerkintöjen puutteista ja niiden aiheuttamista haitoista yrittäjille ja metsänomistajille.
Kyselyyn vastasi noin sata yritystä.
Koneyrittäjien varatoimitusjohtajan Simo Jaakkolan mukaan kyselyn tulokset kertovat, että puutteelliset maastomerkinnät ovat todellinen ongelma ja merkittävä haitta yrittäjille.
”Keskimääräisen kokoisella työmaalla epäselvästä rajauksesta syntyvä ajallinen haitta työntekoon on useiden tuntien luokkaa”, Jaakkola sanoo.
Puutteelliset merkinnät aiheuttavat näin helposti satojen eurojen ylimääräisen kustannuksen työn hidastumisena, kun rajoja joudutaan etsimään metsässä. Vuodessa puhutaan useiden tuhansien eurojen menetyksestä hakkuukoneketjua kohti.
”Tästä löytyy yksi tekijä koneyritysten kannattavuuden merkittävään putoamiseen viime vuosien aikana”, Jaakkola sanoo.
Metsätyömailla pitäisi rajata värinauhalla hakattava kohde eli leimikko ja merkitä varastopaikat sekä kulkureitit.
Työmaiden suunnittelu ja merkitseminen on yleensä metsäyhtiöiden, metsähallituksen tai metsänhoitoyhdistysten tehtävä.
Koneyrittäjiltä kysyttiin, mikä yritys tai organisaatio hoitaa työmaiden merkinnät parhaiten.
Selkeäksi ykköseksi vastauksissa nousi Stora Enso. Toiseksi eniten mainintoja hyvistä merkinnöistä sai metsänhoitoyhdistyskenttä. Kolmanneksi yleisin vastaus oli, ettei mikään organisaatio hoida asiaa hyvin.
Huonoimmin asiat hoitavaksi mainittiin useimmin metsänhoitoyhdistyskenttä. Toiseksi huonoin työmaiden nauhoittaja oli kyselyn perusteella Metsä Group ja kolmantena yksityiset sahayritykset.
Jaakkolan mukaan vastauksista voi vetää sen johtopäätöksen, että työn laatu vaihtelee toimihenkilöiden välillä.
”Samassa organisaatiossa yksi hoitaa asiat mallikkaasti ja toinen jättää asian lähes huomiotta.”
Kehnoista työmaiden maastomerkinnöistä on haittaa myös metsänomistajille.
Koneyrittäjien vastauksissa keskeiseksi ongelmaksi mainittiin epävarmuus rajan sijainnista. Kun rajan sijaintia ei tarkkaan tiedetä, jätetään varmuuden vuoksi oletetun rajan ja hakattavan alueen väliin koskematon kaistale. Hakattava puumäärä ja metsänomistajan myyntitulo jäävät näin pienemmäksi ja metsä käsittelemättä.
Puutteellisten merkintöjen vuoksi hakataan joskus myös alueita, joita ei ole tarkoitettu hakattavaksi tai ajoura avataan väärään paikkaan, vaikka saman maanomistajan rajojen sisällä pysyttäisiinkin. Luonnollisesti ongelmaksi nähtiin myös rajaloukkaukset.
Työmaiden kehnoihin merkintöihin Jaakkola pitää yhtenä syynä kaikkien organisaatioiden ankaraa kulujen karsintaa.
Perusteellinen työmaan suunnittelu vaatii maastokäyntiä, rajojen kulkemista ja merkkaamista.
”Asioita laitetaan tärkeysjärjestykseen ja todetaan, että pärjäähän siellä ilmankin.”
Raha olisi Jaakkolan mukaan tämänkin ongelman ratkaisussa oiva konsultti.
”Jos lankeava lasku asioiden huonosta hoidosta menisi oikeaan osoitteeseen, korjaantuisi asia itsestään.”
Apua toivotaan myös metsäkoneiden paikannusteknologian kehityksestä.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
