Ojittamattomien soiden maaperä tuottaa vuodessa 10 miljoonan tonnin päästöt – sitä ei kuitenkaan huomioida hiilinielulaskelmissa

Ojittamattomat suot ovat päästöjen lähde siitä huolimatta, että ne ne kerryttävät hiiltä turpeeseen. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Jos Suomen ojittamattomien soiden maaperä laskettaisiin mukaan maankäyttösektorin päästöihin ja nieluihin, nettopäästöt lisääntyisivät noin 10 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, Luonnonvarakeskus (Luke) kirjoittaa blogissa.

Näin kävisi siitäkin huolimatta, että ojittamattomissa soissa on neljän miljoonan tonnin hiilinielu.

Luken mukaan Suomessa on noin 4,1 miljoonaa hehtaaria ojittamatonta suota. Kun lasketaan yhteen ojittamattomien soiden maaperän nielut ja päästöt, maaperä on suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

Ojittamattomia soita ei kuitenkaan lasketa mukaan hiilinielutavoitteisiin.

Se johtuu siitä, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n linjauksen mukaan kasvihuonekaasuinventaariossa sovelletaan niin sanottua hoidetun maan periaatetta. Hoidetun maan periaatteessa hoidetuksi katsottujen maa-alueiden kaikki päästöt ja nielut raportoidaan, mutta hoitamattoman maan päästöjä ei raportoida lainkaan.

Jakoon on päädytty, koska ihmisten vaikutusta luonnon omasta toiminnasta on lähes mahdotonta erottaa. Tutkijat ovat ajoittain selvittäneet, voisiko hoidettujen maiden raportointia kohdistaa vain ihmisiin. Toistaiseksi hyväksyttävää ratkaisua ei kuitenkaan ole löytynyt.

Suomessa kaikki kivennäismaalla kasvavat metsät katsotaan hoidetuiksi, joten niiden päästöt ja nielut pitää raportoida.

Ojittamattomat suot, joilla ei kasva metsää, ovat hoitamatonta maata, joten niistä vapautuvia päästöjä ei raportoida lainkaan.

Ojittamattomat suot, joilla kasvaa metsää, ovat puolivälin tapaus, Luke kertoo. IPCC:n ohjeiden mukaan niiltä lasketaan puuston nielu, koska ihmisen katsotaan vaikuttaneen puustoon.

Sen sijaan maaperän päästöjä ja nieluja ei lasketa. IPCC:n mukaan ojittamattomilla soilla ihminen ei ole vaikuttanut pohjaveden pinnan korkeuteen eikä maaperän toimintaan.

Maaperän päästöt ja nielut lasketaan vain soilta, joilla ihminen on muuttanut pohjaveden pinnan korkeutta joko ojittamalla tai ennallistamalla.

IPCC:n ohjeiden mukaan ennallistettu suo ei voi siirtyä hoitamattomaksi maaksi, vaikka suon katsottaisiinkin muuttuvan luonnontilaisen kaltaiseksi. Se johtuu siitä, että aiempien toimenpiteiden vaikutukset voivat jatkua pitkään.

Ojittamattomat suot kerryttävät hiiltä turpeeseen eli niiden maaperä on hiilinielu. Soista kuitenkin vapautuu metaania sekä hieman typpioksiduulia, jotka ovat kasvihuonekaasupäästöjä.

Luken mukaan kuivimmat ojittamattomat suot ovat puustoltaan hyväkasvuisia korpi- tai rämemetsiä tai hyvin karuja rämeitä. Niiden maaperän hiilinielu on suunnilleen sama kuin metaani- ja typpioksiduulipäästöt. Ne eivät ole merkittäviä päästöjen lähteitä tai nieluja.

Märimmät ojittamattomat suot ovat puuttomia avosoita tai sekatyypin soita, joiden mättäillä kasvaa kituliasta puustoa. Niillä maaperän hiilinielu on vain murto-osan metaani- ja typpiokiduulipäästöistä.

Juuri märät suot aiheuttavat sen, että ojittamattomien soiden maaperä on suuri kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.