Iso yhdistys ei tarkoita asioiden keskittämistä, paikallinen läsnäolo säilyy: ”Oma metsäasiantuntija edelleen jäsenen tärkein kontakti”

Tuoreen suuryhdistyksen johtajalla Jussi Parviaisella on tuntuma fuusioista. Ennen vuosia Mhy Pirkanmaan johdossa hän johti yhdeksän vuotta Mhy Lakeutta. Tänä aikana Lakeudessa tapahtui kaksi yhdistysfuusiota. Kuva: Rami Marjamäki

Toukokuun alussa toimintansa aloittanut Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomi yhdisti Karhun, Pirkanmaan, Pohjois-Pirkan, Roineen ja Satakunnan yhdistykset yhdeksi jättiyhdistykseksi.

Yhdistymisen taustalla on 12 kuukauden suunnittelu- ja valmistelutyö. Vaikka muutokset olivat pitkään käynnissä, yhdistysten arjen työ ei pysähtynyt missään vaiheessa.

”Kaikki hommat ovat pyörineet kaikissa viidessä yhdistyksessä taustalla koko ajan, missään vaiheessa ei olla pysähdytty”, kertoo uuden yhdistyksen johtaja Jussi Parviainen.

Järjestelmien yhdistämisestä ja käyttöönotosta johtuvat tuotantokatkokset eivät ole siis metsässä juuri näkyneet.

”Istuttajille ehdittiin antaa ensimmäiset viljelykohteet, ja puun korjuu ja kuljetukset pyörivät. Nyt odotellaan vaan, että saadaan uudet järjestelmät avattua ja seuraavat työmaat liikkeelle.”

Uusi Länsi-Suomen jättiyhdistys palvelee yhteensä noin 17 000 jäsentä ja kattaa alueellisesti suurimman osan Pirkanmaasta ja Satakunnasta.

Yhdistymiset ovat luoneet mhy-kentälle muitakin suuria uusia yhdistyksiä. Vuoden 2027 alussa aloittava Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Suomi sulauttaa yhteen Rokua-Paljakan ja Koillismaan metsänhoitoyhdistykset. Uudella yhdistyksellä on yli 7 000 jäsentä.

Myös Lakeuden ja Suomenselän metsänhoitoyhdistysten valtuustot ovat kertoneet hyväksyneensä yhdistymisestä tehdyn aiesopimuksen. Yhdistymisessä muodostuvan metsänhoitoyhdistyksen jäsenmäärä olisi noin 6 300.

Vuodenvaihteesta asti toiminut Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistys sulautti yhteen Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan yhdistykset. Se palvelee 11 000 jäsentä.

Vaikka Länsi-Suomen yhdistys on jatkossa Suomen suurin, ei paikallisuudesta Parviaisen mukaan tingitä. Toimialueilla säilyvät tutut toimistot ja asiantuntijat.

Iso yhdistys ei tarkoita asioiden keskittämistä. Keskeistä on edelleen paikallinen läsnäolo, joka ei vähene.

”Periaatteena meillä on edelleen se, että oma metsäasiantuntija on se kaikkein tärkein kontakti jäsenelle. Hänen kauttaan löytyy apu kaikkiin erityisasiantuntemustakin vaativiin kysymyksiin”, hän kertoo.

Viestintä ja vaikuttamistyö ovat Jussi Parviaisen mukaan tärkeitä osia yhdistyksen edunvalvonnallista tekemistä. Suuressa yhdistyksessä niihin voidaan ohjata enemmän resursseja. Kuva: Rami Marjamäki

Jäsen tavoittaa tutun asiantuntijan kautta myös eri alan osaajia yhdistyksen sisältä. Esimerkkinä tästä Parviainen nostaa jo tähänkin asti käytössä olleet toimintatavat metsäkiinteistöjen välitykseen ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä palveluissa.

Kun tilakauppa tai muu omistajanvaihdos on tullut ajankohtaiseksi, metsäasiantuntijat ovat voineet siirtää asian yhdistyksen metsäkiinteistövälittäjille.

Uutena lisänä yhdistyksen palveluihin tulevat eri aihealueiden nimetyt asiantuntijat. Uudessa yhdistyksessä toimii jatkossa esimerkiksi edunvalvontakysymyksiin perehtynyt toimihenkilö sekä hankeasioista vastaava toimihenkilö.

”Tarkoitus on, että toimintamallin kautta tarjotaan neuvontaa suoraan jäsenille esimerkiksi maankäyttöön liittyvissä edunvalvontakysymyksissä. Vastaavasti jatkossa voidaan hyödyntää muutakin talon sisäistä asiantuntemusta, jos vaikkapa puukauppapalvelun yhteydessä eteen tulisi haastavampi tai erikoisempi tilanne”, Parviainen avaa.

Myös hanketoimintaan saadaan yhdistymisen myötä lisävoimaa, ja jatkossa projekteja varten on yksi päätoiminen henkilö.

Kun puunkorjuun mittaluokka kasvoi yhdistyksen kasvun myötä suuremmaksi, katsottiin järkeväksi perustaa tytäryhtiö Länsi-Suomen Puuhankinta oy. Parviaisen mukaan korjuupalvelu siirretään kokonaisuudessaan yhtiön nimiin.

Yhtiön ainoa omistaja on Mhy Länsi-Suomi.

”Useampi iso yhdistys on tehnyt Suomessa vastaavalla tavalla. Se selkeyttää korjuupalvelun toimintamallia”, hän kertoo.

Parviaisen mukaan yhdistymisen kärkinä ovat olleet kaksi tärkeää asiaa, jäsenet ja henkilöstö.

”Näimme koko yhdistymisessä hyvän mahdollisuuden töiden parempaan organisoimiseen. Arjen tekemiseen saadaan metsänomistajia hyödyttäviä asioita, ja palvelun laatu ja nopeus pysyvät korkeina.”

Yhdistymisen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa yhdistysten vahvuuksia entisestään. Se, mikä on toiminut hyvin, halutaan jalostaa edelleen eteenpäin.

Esimerkkinä tästä on Mhy Karhun alueella toimiva Pohjois-Satakunnan yhteismetsä, jossa Mhy Karhu on ollut osakkaana.

Nyt osakkaana on Mhy Länsi-Suomi, ja yhteismetsän nimi muuttuu Yhteismetsä Sata-Hämeeksi.

”Nyt vaihtoehto on tarjolla koko Länsi-Suomessa jäsenille, jotka haluavat sukupolvenvaihdostilanteissa jatkaa metsänomistusta, mutta eivät välttämättä itse aktiivisesti hoitaa metsiään.”

Jussi Parviaisen mukaan puukauppa käy. ”Ja hintahan on aina oikea silloin, kun kauppa syntyy myyjän ja ostajan välinen.” Kuva: Rami Marjamäki

Koko metsänhoitoyhdistysketjua koskeva puukauppapalvelun uudistus osuu Parviaisen mukaan hyvään saumaan uuden yhdistyksen käynnistymisvaiheessa.

Puu on liikkunut koko Suomessa alkuvuonna melko hitaasti. Parviaisen mukaan kysyntä on kuitenkin julkisuudessa syntynyttä vaikutelmaa parempi. On luonnollista, että metsänomistajat seuraavat erityisesti kemiallisen metsäteollisuuden haastavan markkinatilanteen uutisointia.

”Yhdistyksen alueelle sijoittuvien kahden maakunnan metsänomistajat ovat olleet hyvin aktiivisia viime vuosina, ja kutakuinkin hakkuusuunnitteen verran puukauppaa on tehtykin”, hän kertoo.

Uhkakuvia siitä, että puuvirrat kokonaan kokonaan pysähtyisivät, hän ei näe.

Yhdistyksen operatiivinen fuusio saatiin maaliin vapun aikaan. Seuraavaksi ennen kesälomakauden alkua käynnistyy strategiatyö, johon on tarkoitus osallistaa myös yhdistyksen jäseniä.

”Muun muassa tästä syystä strategiaa ei tehty etukäteen, vaan sen laadinta päätettiin ottaa ensimmäisen fuusiovuoden toimintasuunnitelmaan. Nykyistä valtuustokautta on kuitenkin jäljellä vuoden 2028 loppuun, joten nyt on sopiva hetki katsoa isot linjat vähintään tämän kauden loppuun asti”, Parviainen summaa.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla tästä maksuttoman metsäuutiskirjeen.