Norjan suurin metsäteollisuusyhtiö Norske Skog pyristelee musertavan velkataakan alla

Norske Skog on erikoistunut tuotteisiin, joiden kysyntä Euroopassa hiipuu: Aikakaus- ja sanomalehtipaperiin. Kuva: Markku Vuorikari

Norjalainen metsäteollisuusyhtiö Norske Skog on tehnyt tappiota vuosikausia.

Nyt näyttää siltä, että se on musertumassa velkataakkansa alle. Kesäkuun alussa yhtiö julkisti suunnitelman velkojensa uudelleenjärjestelystä.

Ohjelma puolittaisi yhtiön velat. Järjestelyssä velkojen maksuaikataulua lykättäisiin, ja osa veloista muutettaisiin osakkeiksi. Nykyisille osakkeenomistajille jäisi 10 prosenttia yhtiön uudesta tasearvosta.

Sanoma- ja aikakauslehtipaperin valmistukseen erikoistunut yhtiö haluaa myös muutaa suuntaansa velkahelpotuksen turvin. Suunnitelmansa mukaan se tuottaisi paperin rinnalla tulevaisuudessa biokaasua, pellettiä, pehmopapereita, nanosellua ja muovia korvaavia biomateriaaleja.

Tätä nykyä sillä on paperitehtaita Norjassa, Itävallassa, Ranskassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Vielä 2000-luvulla yhtiö laajeni yritysostoin Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, mutta sittemmin monia tehtaita on suljettu ja myyty.

Velanleikkaussuunnitelma vaatii osakkeenomistajien hyväksynnän 29. kesäkuuta mennessä.

Sijoittajia suunnitelmat eivät ole vakuuttaneet, sillä osakekurssi on jatkanut laskuaan ohjelman julkistuksesta huolimatta.

Norske Skogin osakekurssi on laskenut vuoden alusta yli 70 prosenttia ennestään matalalta tasolta. Huhtikuun lopulla se sukelsi alle yhteen kruunuun osakkeelta toimitusjohtaja Sven Ombudstvedtin myytyä kaikki omistuksensa. Ombudstvedt erosi 7. toukokuuta toimestaan.

"Yhtiöhän ei tule selviämään 2019 erääntyvän lainan uudelleenrahoituksesta, jos velkaa ei uudelleenjärjestellä", toteaa teollisuusyhtiöitä seuraava Inderesin analyytikko Antti Viljakainen.

Viljakainen suhtautuu epäluuloisesti paperiyhtiön tulevaisuuden suunnitelmiin.

"Vaikka velka järjesteltäisiin uudelleen, miten yhtiö pääsisi ponnahtamaan uuteen alkuun? Se on edelleen paperiyhtiö. On vaikea nähdä, millä strateginen käänne tehtäisiin."

Metsäliitolta, nykyiseltä Metsä Groupilta, vastaava käänne onnistui. Viljakaisen mukaan Norske Skogin tilanne on kuitenkin kehnompi kuin Metsäliiton asema sen vaikeina vuosina.

"Veloilla oli maturiteettia, ja Metsäliitolla oli hyviäkin liiketoimintoja koko ajan. Varsinkin kartonki- ja selluliiketoiminnalla oli selkeä arvo."

Jos Norske Skogin velkoja ei leikata ja rahat loppuvat, sen omaisuus myydään konkurssissa.

Viljakainen pitää todennäköisimpänä lopputuloksena, että ainakin osa tehtaista myytäisiin pääomasijoittajille.

"Jos niin ajattelisi, että yhtiö menisi nurin ja kaikki suljettaisiin, se helpottaisi Euroopan paperimarkkinoiden tilannetta. En pidä sitä kovin realistisena. Kyllähän paperitehtaille on löytynyt ostajia, jos tarpeeksi halvalla saa."

Viljakainen ei kuitenkaan usko yhtiön kiinnostavan suomalaisia metsäteollisuusyrityksiä. UPM ja Stora Enso tuskin haluavat laittaa lisää pääomaa kiinni paperitehtaisiin Euroopassa, sillä paperin kysyntä vähenee edelleen.

UPM:lle Myllykosken ostaminen on jo opettanut sen, ettei tehtaiden sulkeminen hiipuvilla markkinoilla tuonut toivottua hinnoitteluvoimaa paperimarkkinoille. Norske Skogin tehtaat eivät ole Euroopan parhaimmistoa.

"Australian tehtaat ovat kunnollisia, mutta kuka niistä voisi olla kiinnostunut? Tuskin ainakaan eurooppalaiset."